Luovutusvoittojen verotus on keskeinen osa rikkaiden maiden verojärjestelmiä varsinkin korkean veroasteen pohjoismaissa, kuten Suomessa. Luovutusvoittojen verottaminen kuitenkin vääristää markkinoita vähentämällä myyntejä, jotka laukaisevat ajan mukana syntyneestä arvonnoususta kannettavan veronmaksun (=lock-in effect). Ilmiötä on tutkittu aikaisemmin pääasiassa osakeomistuksen kohdalla, mutta myös viljelysmaan kohdalla ongelma on ilmeinen. Viljelysmaan kohdalla ongelma korostuu, koska se aiheuttaa merkittäviä kustannuksia reaalitalouteen. Maanomistus pirstaloituu samalla kun aktiiviviljely keskittyy yhä pienempään määrään ammattiviljelijöitä. Maan vuokraus lisääntyy, maan tuottavuuskasvu pysähtyy ja ympäristöohjelmien tehokkuus heikkenee. Tässä tutkimuksessa haetaan keinoja vauhdittaa peltokauppoja verotuksen keinoin ja arvioidaan verotuksellisten keinojen vaikutusta verokertymään. Selvitämme luovutusvoitosta kannettavan veron ja siihen kohdistuvan, määräaikaisen verohuojennuksen vaikutukset peltokauppoihin ja valtion verokertymään kahdesta eri näkökulmasta ja kahdella eri menetelmällä. Ensimmäinen menetelmä on maanomistajan myyntitilannetta kuvaava matemaattinen optimointimalli, jonka tulokset osoittavat, että yksin taloudellisesta näkökulmasta katsottuna myyntivoittoverotuksella on keskeinen merkitys myyntien ajoitukseen. Toinen menetelmä on ekonometrinen malli, jolla selvitetään maanomistajien omat näkemykset siitä, millä tavoin he reagoisivat myyntivoittoveron huojennuksiin. Tässä osassa hyödynnetään Suomalainen pellonomistaja -tutkimuksen kyselyaineistoa ja sen pohjalta laadittuja malleja pellonomistajien reaktioista veromuutoksiin. Omistajien reaktiot veromuutoksiin tarjoavat mahdollisuuden tarkastella verohuojennuksen verokertymävaikutuksia ja optimoida kertymää. Tulosten mukaan luovutusvoittojen verotuksella on merkittävä vaikutus peltomarkkinoihin. Määräaikainen luovutusvoiton verohuojennus voisi tuottaa nykyisen verokertymän ja samalla oikaista verotuksen peltomarkkinoille aiheuttamaa vääristymää siitäkin huolimatta, että pellon myyntihalukkuus on yleisesti ottaen heikko. Peräti 87 % omistajista ei myisi peltoaan, vaikka vero poistuisi kokonaisuudessaan. Verotasojen muutoksilla olisi kuitenkin huomattavia vaikutuksia nykyisin kovin ohuilla peltomarkkinoilla. Kolmanneksen verotason alennus johtaisi 50 prosentin nousuun myyntien todennäköisyydessä. Veron tilapäinen poistaminen nelinkertaistaisi myyntien todennäköisyyden. Näin ollen voidaan todeta pellonomistajien reagoivan varsin joustavasti myyntivoittoveron huojennuksiin. Verohuojennukset olisi kuitenkin saatava nopeasti voimaan, koska markkinoilla oleva tieto tai epäilys tulossa olevasta huojennuksesta pysäyttää peltokaupat kokonaan siihen saakka, kunnes huojennus astuu voimaan.
The Lock-In Effect of the Capital Gains Tax: Some Time Series Evidence
