Countryside Borderscapes in Finland

This article focuses on a particular kind of fence (riukuaita) that visually fragmented the nineteenth-century rural landscape in Finland and deeply affected everyday mobility in the countryside. Expanding on observations made in a previous article, the first section situates earlier depictions of the Finnish countryside within the broader confrontation between classic and romantic landscape painting and presents the idea of a countryside transformed into a borderscape of sorts. The second section examines the cultural practices within the Alderman institution that sustained and administrated these borders and divisions. The third and final section explores how artists of the so-called Golden Age of Finnish Art depicted these bordescapes, and how it might affect the way we read and experience landscape paintings, especially when considered from the phenomenological perspective of actual and imaginary walking into the depicted scene.

Valtioyöstä valtioaamuun

Kirjoituksessa analysoidaan valtioyö-käsitettä ja sen käyttöä historiantutkimuksessa sekä esitetään vaihtoehtoinen tulkintamalli Suomen historian ajanjaksosta 1809–1863.

Suomen-politiikkaa mahdollisuuksien rajoissa

Krister Wahlbäck, Jättiläisen henkäys. Suomen-kysymys Ruotsin politiikassa 1809–2009. Suomentanut Heikki Eskelinen. Siltala, 2020 (2011). 529 s.

Länsirajan rakentaminen ja ylittäminen vuodesta 1809

Artikkelissa tarkastellaan, miten vuodesta 1809 lähtien Suomen ja Ruotsin välistä pohjoista maarajaa rakennettiin etenkin oikeudellisesti aiemmin jakamattomalle alueelle. Lisäksi selvitetään, miten elämä silti jatkui uudesta rajasta huolimatta ja sen yli, toisinaan valtiollisten pyrkimysten kanssa ristiriidassa. Tarkastelu painottuu vilkkaista rajan ylittävistä yhteyksistään tunnetun Tornionlaakson eteläosiin, erityisesti Tornion ja Haaparannan alueeseen. Jäsentämällä ja yhdistämällä olemassa olevaa tutkimusta sekä oikeudellista lähdeaineistoa kuvataan temaattisesti pohjoisen länsirajan rakentamisen kehityskaari Suomen autonomian ajalla. Monilta osin ajanjaksolla tehtiin perusta myös nykyisille pohjoisen länsirajan oloille. Rajan historia on osoitus siitä, miten tilannesidonnaisesta ja paikallisväestöstä riippumattomasta rajan vetämisestä voi ajan myötä seurata kauaskantoisia ja alueen ihmisiin vaikuttavia seurauksia. Vaikka raja on aluksi vain sopimustekstiä, se konkretisoidaan toiminnalla. Raja ei synny vaan rakentuu. Kuitenkin pohjoisen rajaseudun paikalliseen elämänmuotoon kuuluva rajattomuus ja sen osittainen huomiointi myös valtioiden välisissä suhteissa tuo aiheeseen mielenkiintoista ristiriitaisuutta.

Empatian avulla sodan kokemukseen – Sodan ja rauhan keskus Muisti

Mikkelin uusi Muisti on raikas tuulahdus niin museaalisella kuin sotahistoriallisella kentällä. Kokonaisuudessaan Muisti on selkeästi suunnattu suomalaiselle yleisölle, mutta sotahistoriamme kytketään ja osoitetaan monin toimivin keinoin osaksi maailmansotaa, unohtamatta kansallista kokemusta. Keskeistä Muistille on ”historiallinen empatia”, mikä on hedelmällinen ja hyödyllinen lähestymistapa museokokemukseen. Tarinat ja esimerkiksi infotauluilla tehtävät valtaapitävien päätökset eivät tunnu rautalangasta väännetyiltä esimerkeiltä, vaan niihin eläytyy aidosti. Likimain esineettömänä museona Muisti on myös erittäin onnistunut.

Pohjanmaan kaupunkien tuomareihin kohdistetut virkavirhesyytteet n. 1780-1880

Kaupunkien alioikeuksien, raastuvanoikeuden ja kämnerinoikeuden, tuomioiden laillisuus ja toiminnan tarkastus kuuluivat hovioikeuden kanneviskaalille. Valvonnassa noudatettiin 1700-luvun puolivälissä laadittuja kuninkaallisia ohjeita virkavirheiden tutkinnalle ja rankaisemiselle. Vaasan hovioikeden kanneviskaalin asiakirjojen nojalla tutkitaan neljän pohjalaisen kaupungin, Vaasan, Kokkolan, Oulun ja Tornion alioikeuksien toimintaa ja niitä kohtaan nostettuja virkavirhesyytteitä 1700-luvun lopulta 1800-luvun lopulle.