Lectio praecursoria: Hetkestä syntynyttä.

Kirjoitin väitöskirjani kiitokset lähes vuosi sitten. Työ oli tehty. Pitkäkestoisen tutkimusprosessin pääteasema siinsi horisontissa, vaan ei kuitenkaan. COVID-19-rajoitukset aiheuttivat äkkipysähdyksen. Oli kuin pohjoisesta Kolarin rautatieasemalta alkanut matkanteko olisi tyssännyt juuri ennen Pasilaa. Jouduin kasvokkain ennakoimattoman kanssa. Kulunutta puolen vuoden odotusta voisi kutsua kynnyksellä viipymiseksi käsillä olevan tilanteen ja tulevan – ei vielä olevan eikä tiedetyn – välissä.

Musiikki, ääni ja hyvinvointi − nykytutkimuksen tilaa kartoittamassa

Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana taiteeseen ja taidetoimintaan on kohdistunut erityistä kiinnostusta, kun taiteen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia on katsottu aiempaa monipuolisemmista suunnista. Aihepiiri ei historiallisesti katsottuna ole uusi, sillä jo antiikissa kreikkalaiset oivalsivat taiteen parantavat ja terveyttä vaalivat voimat. Aristoteleen katharsiksen käsite on yksi tunnetuimmista termeistä, joilla taiteen puhdistavaa vaikutusta on kuvattu. Aristoteleelle tämä tarkoitti erityisesti tragedian tuottamaa voimakasta tunnekokemusta. Käsite itsessään oli lainattu lääketieteestä.

Hyvinvointi taustamusiikin kokemuksissa

Well-being in background music experiences: views of service sector employees on working with music Salespeople, waiters, security guards, and hotel workers hear an average of eight hours of music during their workday. In most cases, they do not get to choose the music themselves. According to companies providing and purchasing background music services for service sector workplaces and commercial spaces, the rationale behind its use is to increase sales. However, music is also a spatial element to ”work with”. In this article, we ask what it is like to work with music in service jobs and how employees see the contribution of music to well-being at work. Our material is a ”Background music in the workplace” questionnaire (747 answers) and a form interview material of employees of the Koskikeskus shopping center in Tampere, Finland (66 answers). Respondents report, among other things, whether they feel the music in the workspace is for a particular group of people; who chooses the music; and whether discussions and negotiations concerning music use take place, with other employees or with customers. We analyze the material, emphasizing the respondents’ statements about well-being as expressions of coping, well-being, strain, and satisfaction. We discuss the results with a qualitative study of the topic that emphasizes music as a social and spatial element in the sales situation (Payne et al 2017, Kontukoski & Uimonen 2019). Our data shows that well-being at work and perceived musical agency interact. Occupational well-being plays an important role in looking specifically at work-related well-being and background music. The workspace changes the meanings of music to those of professionality, rendering the employees’ personal relationships to music secondary.

Mitä on kulttuurihyvinvointi?

Kulttuurihyvinvointi, kulttuurin, taiteen ja hyvinvoinnin yhdyspinta, on ollut viime vuosina vahvan kehittämistyön kohteena sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomalainen Taikusydän- yhteistyöverkosto toimii aktiivisena kulttuurihyvinvointialan kokoajana ja edistää alaa sen monissa muodoissa. Tehtävänsä Taikusydän määrittelee niin, että se ”kokoaa, kytkee ja koordinoi alan kehittämistä ja koulutusta, tutkijaverkostoa, alueverkostoyhteistyötä, viestintää, vaikuttamista ja ylläpitää tietopankkia” (Ks. Taikusydän 2021). Sana ”kulttuurihyvinvointi” kehitettiin moniammatillisessa yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun, yliopiston ja kaupungin sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, kun haluttiin löytää napakka ilmaus sanayhdistelmille ”taide, kulttuuri ja hyvinvointi”, ”taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia” tai ”kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutukset” − ja muut näihin verrattavat.

Musiikki, ääni ja hyvinvointi -symposium

Musiikki, ääni ja hyvinvointi -symposium on eri tieteenalojen tutkijoiden sekä taiteen ja hyvinvointialan toimijoiden kohtaamispaikka, joka järjestettiin ensimmäisen kerran Joensuussa syyskuussa 2019. Tarkoitus on tarjota foorumi äänen vaikutuksista ja tutkimustulosten soveltamisesta kiinnostuneiden ja hyvinvointipalvelujen parissa toimivien ammattilaisten ajatustenvaihdolle sekä luoda ymmärrystä kokonaisvaltaisemman hyvinvoinnin aspekteista. Symposiumissa kulttuurisia merkityksiä ja koettua hyvinvointia on tuotu esiin monitieteisessä kontekstissa. Kulttuurin ja äänimaiseman tutkimus laajentaa ymmärrystä hyvinvoinnin edistämisestä kehollisena ja ympäristöön liittyvänä kokemuksena.

Creativity, health and wellbeing: challenges of research and evidence

Creativity, health and wellbeing (CHW) has emerged as a multidisciplinary field of research, policy and practice over the last 20 years. Its beginnings can be traced from the establishment of art therapies in the post war period and from the growth of community arts in the 1960s, which fostered connections between arts professionals, researchers, educators and policy advocates seeking to respond to local challenges (White, 2009). Subsequently the CHW field has grown through evidence building, advocacy and sector development and there is now a wider recognition of the contribution of arts and cultural engagement to a wide range of policy objectives. For example, policies such as social prescribing view arts spaces, activities and resources as community assets that can be used to improve health, to support people living with long-term conditions and to reduce pressure on health services. Nevertheless, the successful integration of arts and creativity into policy and practice is some way off, partly because of ongoing theoretical, methodological and political challenges (Daykin, 2020).

Tanssi, sisäinen tarina ja sairausnarratiivit

Ihminen ankkuroituu elämään kerronnallisuuden kautta erilaisia tarinoita kertoen ja niitä kuunnellen. Tarinoiden kertominen onkin ikivanha tapa hahmottaa paikkaansa maailmassa ja yhteiskunnassa, joka koostuu laajasta tarinavarannosta: esimerkiksi tarinoina elämänkaaren kulusta tai kulttuurissa vallitsevista säännöistä ja normeista. Tällöin narraatiot jäsentävät samalla yksilön ymmärrystä kulttuurista, mutta myös sitä miten ihminen ymmärtää maailman. Näiden kahden narratiivin, yksityisen ja julkisen, muodostamasta eräänlaisesta dialogista muotoutuu oma ainutlaatuinen suhteensa kerronnallisuuteen: jokaisella on oma (elämäkerrallinen) tarina kerrottavanaan.

Kulttuurihyvinvointialan palapeliä kokoamassa

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on kehitetty ammattimaisemmin luovuuden, kulttuurin ja taiteen hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tämä on näkynyt erilaisina projekteina ja käytännön kokeiluina sekä vähitellen myös koulutusohjelmien ja tutkimushankkeiden muodossa. Kunnille on vuoden 2019 lakiuudistuksessa tuotu suurempaa vastuuta kulttuuri- ja taidetoiminnan järjestämisestä koskien myös asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Suomeen on muodostumassa kulttuurihyvinvointiala, jolla voi parhaimmillaan olla erinomaiset edellytykset luoda kestävää tulevaisuutta ja osallisuutta. Tässä onnistuminen edellyttää, että kulttuurihyvinvointia pystytään käsittelemään moninäkökulmaisesti ja -ammatillisesti ja että kyetään tuomaan yhteen sekä kulttuuri- ja taidealan että sosiaali- ja terveysalojen kehittäjät ja tutkijat.

Palavatko käsikirjoitukset?

Jokainen teoksen käsikirjoitus ja kopio on potentiaalisesti tärkeä osa lähdeketjua, kun tehdään esimerkiksi tutkimusta ja kriittisiä editioita. Vaikka käsikirjoitus ei olisikaan autografinen, saattaa sillä olla todistusarvoa, kun pohditaan säveltäjän tarkoitusperiä teoksen lopullisen ilmiasun suhteen. Autografin ja painetun nuotin väliin sijoittuvien kopioiden avulla voidaan tehdä myös ajoituksia ja jäljittää teoksiin pujahtaneita virheitä.

Monta musiikillista elämää

Markus Mantere, Jorma Hannikainen ja Anna Krohn (toim.): Ilmari Krohn: tutkija, säveltäjä, kosmopoliitti.