scholarly journals Lukion historian opettajien käsityksiä esseen arviointiin vaikuttavista piirteistä

2021 ◽  
Vol 5 (1) ◽  
Author(s):  
Hilkka Paldanius ◽  
Sari Sulkunen ◽  
Minna-Riitta Luukka ◽  
Johanna Saario
Keyword(s):  
Secondary School ◽  
Upper Secondary School ◽  
Historical Knowledge ◽  
Group Discussions ◽  
Functional Theory ◽  
History Teachers ◽  
Upper Secondary ◽  
Teachers Beliefs ◽  
Textual Features ◽  
Authorial Voice

Artikkelissa tarkastellaan lukion historian opettajien käsityksiä aineistopohjaisen esseen arvioinnista ja siihen vaikuttavista piirteistä tiedonalan tekstitaitojen näkökulmasta. Aineisto koostuu opettajien ryhmähaastatteluista ja lukiolaisten kirjoittamista aineistopohjaisista esseistä. Haastattelut analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla ja esseiden kielellisiä piirteitä systeemis-funktionaalisen kieliteorian avulla. Analyysissä keskityttiin opettajien arvostamiin esseen piirteisiin ja niiden kielellisiin toteumiin. Opettajien arvostamissa piirteissä korostuivat erityisesti sisältötiedon hallinta sekä tehtävänannon noudattaminen. Aineiston käyttöön ja opiskelijan omaan pohdintaan liittyviä odotuksia opettajilla oli vähemmän. Esseiden kielellinen analyysi osoitti, että historian oppiaineen kielen ja sisältötiedon hallinta kietoutuvat toisiinsa: käsitteiden käyttö, informaatiorakenteen sujuvuus ja analysoiva kirjoittajaääni vahvistavat vaikutelmaa sisältötiedon hallinnasta.   History teachers’ beliefs about assessment of essays Abstract This article focuses on history teachers’ beliefs about the textual features relevant for assessing essays in general upper secondary school. The data comprise group discussions about essays that were analyzed with content analysis and the essays analyzed with systemic-functional theory. The focus was on linguistic realization of the features teachers valued. The results showed that history teachers particularly valued presenting historical knowledge and answering the task. They had fewer expectations about the use of the source material and students’ own argumentation. The linguistic analysis of the essays showed that language of history and historical knowledge intertwine: e.g. smooth information flow and analytical authorial voice demonstrate mastery. Keywords: assessment, disciplinary literacy, history, essay, systemic-functional theory

scholarly journals Monilukutaito lukion historian opetuksessa

2019 ◽  
Vol 3 (2) ◽  
pp. 2-23
Author(s):  
Sari Sulkunen ◽  
Minna-Riitta Luukka ◽  
Johanna Saario ◽  
Tommi Veistämö
Keyword(s):  
Secondary School ◽  
Literacy Practices ◽  
National Curriculum ◽  
Disciplinary Literacy ◽  
Upper Secondary School ◽  
National Agency ◽  
History Teachers ◽  
History Teaching ◽  
School History ◽  
Upper Secondary

Lukion opetussuunnitelman perusteisiin (Opetushallitus, 2015) on sisällytetty Monilukutaidot ja media -aihekokonaisuus, jossa monilukutaito määritellään taitoina tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä. Jokaisen opettajan odotetaan opettavan oman tiedonalansa tekstitaitoja, joiden alakohtaisuus pohjaa tiedonmuodostuksen käytänteisiin. Tällä korostetaan eri oppiaineiden sisältötiedon hallinnan lisäksi myös tekstitaitojen kehittymistä kaikissa oppiaineissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisena monilukutaito ja erityisesti tiedonalan tekstitaitojen opetus näyttäytyvät lukion historian opetuksessa. Tutkimuksen aineisto on kerätty suomenkielisten lukioiden historian opettajille suunnatun kyselyn avulla syksyllä 2016, kun nykyiset opetussuunnitelmaperusteet olivat vasta astuneet voimaan. Selvitämme, millaisia tekstejä ja tekstikäytänteitä opettajat sisällyttävät opetukseensa sekä millaisia opettajaryhmiä aineistosta hahmottuu näiden tekijöiden perusteella. Analyysimenetelmänä oli ryhmittelyanalyysi. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa monilukutaidon ja historian tekstitaitojen asemasta opetuksessa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää historian opetuksen kehittämisessä kohti nykyisten opetussuunnitelmaperusteiden mukaista entistä vahvempaa taitopainotteisuutta.   Multiliteracy in general upper secondary school history teaching Abstract National curriculum for general upper secondary schools (National Agency for Education, 2015) includes a cross-curricular theme 'Multiliteracies and media'. Multiliteracies are defined as an ability to interpret and produce different kinds of texts. Thus, each teacher is expected to teach disciplinary literacy, deriving from knowledge production practices of the field, emphasizing procedural teaching in addition to the content orientation. In this study, we examine what kind of role multiliteracies and disciplinary literacy have in upper secondary school history classrooms. The data consists of a questionnaire data collected in fall 2016 when the current curriculum was new. We study which texts and literacy practices history teachers use and what kinds of teacher profiles can be found in the data. The method of analysis was cluster analysis. The aim is to describe the role of disciplinary literacy in history teaching in order to develop history teaching towards procedural teaching required in the curriculum. Keywords: multiliteracy, disciplinary literacy, history

scholarly journals Vilka fysikaliska och miljömässiga förklaringar återfinns i elevers diskussioner om begreppet hållbart energisystem?

2012 ◽  
Vol 4 (1) ◽  
pp. 48-63
Author(s):  
Susanne Engström
Keyword(s):  
Science Education ◽  
Secondary School ◽  
Sustainable Energy ◽  
Energy Systems ◽  
The Other ◽  
Upper Secondary School ◽  
Energy Usage ◽  
Group Discussions ◽  
Upper Secondary ◽  
Sustainable Energy Systems

The article describes a pilot study, an introduction to a series of investigations of upper secondary school pupils’ explanations of sustainable energy. The physics syllabus have the intentions on one hand to guide pupils into science-education and on the other to give insights to pupils in order to participate in the debate on e.g. energy usage. The results obtained, from questionnaire and group discussions, indicate that pupils can get caught in narrow physical explanations of the concept of sustainable energy systems. Some pupils discuss an environmental explanation parallel but show insecurity. One interpretation is that pupils feel an inappropriateness connecting environment and physics. An implication is that the concept of energy quality might be an accessible way for pupils to relate concepts of physics with environmental questions.

scholarly journals Unravelling upper-secondary school teachers’ beliefs about language awareness: from conflicts to challenges in the EFL context

2018 ◽  
Vol 27 (4) ◽  
pp. 331-353 ◽  
Author(s):  
Ellen W. R. van den Broek ◽  
Helma W. Oolbekkink-Marchand ◽  
Sharon Unsworth ◽  
Ans M. C. van Kemenade ◽  
Paulien C. Meijer
Keyword(s):  
Secondary School ◽  
Secondary School Teachers ◽  
Upper Secondary School ◽  
Language Awareness ◽  
School Teachers ◽  
Efl Context ◽  
Upper Secondary ◽  
Teachers Beliefs

scholarly journals Vad behöver eleverna undervisning i för att utveckla sitt skrivande? Förväntningsnormer och didaktiska beslut i svensklärares bedömningssamtal

2016 ◽  
Vol 10 (1) ◽  
pp. 9
Author(s):  
Per Blomqvist ◽  
Viveca Lindberg ◽  
Gustaf B Skar
Keyword(s):  
Decision Making ◽  
Secondary School ◽  
Writing Assessment ◽  
Text Structure ◽  
Assessment Criteria ◽  
Upper Secondary School ◽  
Group Discussions ◽  
Teachers Perceptions ◽  
Pedagogical Decisions ◽  
Upper Secondary

I studien samtalar tre lärargrupper om elevers skrivande och skrivundervisning i ämnet svenska på gymnasiet. Det teoretiska perspektiv som läggs på dessa samtal är didaktiskt och inriktas på hur lärare formulerar och använder bedömningsinformation om elevers skrivande för beslut om skrivundervisningens innehåll. Resultatet visar att lärares bedömningar av elevers skrivande behandlar fler och delvis andra aspekter av skrivförmåga än vad deras didaktiska beslut sedan omfattar. De kvalitetsuppfattningar och förväntningsnormer som lärarna uttrycker i sina bedömningar av elevers skrivande inriktas huvudsakligen på texters kommunikativa kvaliteter, den stilistiska utformningen och textuppbyggnaden, följt av ämnesinnehåll och källanvändning. De didaktiska beslut som fattas utifrån bedömningen av elevers texter inriktas däremot i stort sett enbart på att eleverna behöver skrivundervisning i att disponera text och att använda källor. Detta gör att överensstämmelsen är låg mellan lärarnas beslut om skrivundervisningens inriktning och deras förväntningar på vad eleverna ska kunna. De didaktiska besluten omfattar i begränsad utsträckning den bedömningsinformation som lärarna själva har formulerat.Nyckelord: Skrivbedömning, kvalitetsuppfattningar, förväntningsnormer, didaktiska beslut, formativ bedömning, svenskämnets didaktik, svenska på gymnasietAbstractThis article presents an analysis of teacher group discussions about students’ writing in the subject of Swedish in upper secondary school. The study adopts a pedagogical perspective on these discussions and focuses on examining teachers’ expressed assessment criteria and relating them to their pedagogical decision-making. The results reveal that the teachers’ assessments of students’ writing focus on much more, and partly other, criteria than their pedagogical decisions. The quality standards that teachers express in the discussions about students’ texts focus mostly on communicative quality, language style and text structure followed by content and the use of sources. The pedagogical decisions are, on the other hand, almost exclusively focusing on text structure and the use of sources. This means that there is a gap between the teachers’ perceptions of qualities in students’ writing and their pedagogical decisions. The pedagogical decisions cover to a limited extent the assessment information that teachers themselves formulated.Keywords: Writing assessment, assessment criteria, pedagogical decision-making, formative assessment, Swedish in upper secondary school

Sign in / Sign up

Export Citation Format

Share Document