Kohti yhteiskehittelyä

Artikkelissa tarkastellaan peruskoulussa toteutettua keksintöprojektia, jonka aikana oppilasryhmä suunnitteli ja toteutti älyvaatteen. Tutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, jossa koulua kehitetään keksivänä ja innovatiivisena yhteisönä. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten oppilasryhmän älyvaatteen suunnittelu- ja valmistusprosessi eteni ja mikä rooli opettajilla oli prosessin aikana. Tutkimusaineisto sisältää yhdeksän opetuskerran videoinnit. Videoaineistoon tehdyn makroanalyysin perusteella kartoitettiin kaikki ne opetustilanteet, joissa ilmeni vuorovaikutusta opettajan ja oppilaiden välillä. Teoriaohjaavaan analyysiin pohjautuen erotellaan ja tulkitaan vuoro-vaikutuksen erilaisia muotoja. Tutkimustuloksissa korostuu opettajan rooli sekä vaatteen yhteiskehittelyssä että oppilaiden toiminnan ohjaamisessa. Yhteiskehittelyn toteutuminen edellyttää riittäviä aika- ja taitoresursseja sekä motivaatiota ratkaista haastavia suunnitteluongelmia. Towards co-creation: Observations of the teacher's role in the smart clothing project Abstract In this article we examined an invention project in a comprehensive school where a group of pupils designed and manufactured a set of smart clothing. The study is a part of a wider research project in which the school is being developed as an inventive and innovative community. In this study we analysed how the design and manufacturing processes of the smart clothing proceeded and what roles the teachers had during the process. The research data comprised video recordings of nine project sessions. All the teaching episodes containing interactions between the teacher and the pupils were surveyed as part of the macro level analysis. Based on the theory-driven analysis, the different forms of the interaction were identified and interpreted. In the results, the nature of the teacher's role emerged in both the co-creation of the smart clothing and in directing the pupils' actions. Successful co-creation requires enough time, skill, and motivation to solve challenging design problems. Keywords: discovery learning, e-textiles, apparel design, smart clothing

Dokumentation i slöjdpraktiker

De gällande läroplansgrundernas betoning på multilitteracitet framträder i slöjdämnet genom ökat fokus på dokumentation av den multimodala verksamheten. Detta föranleder ett nytänkande och en utveckling av den dokumentationstradition som historiskt funnits inom ämnet. Via en diskussion om multilitteracitet, samt dokumentation och reflektion på ett allmänt plan, styrs studien in på en deskriptiv diskussion kring olika dokumentationssätt och hur de kan anpassas till undervisning i slöjd. De dokumentationssätt som beskrivs och definieras är både analoga och digitala bestående av portfolio, skissbok, dagbok, blogg och mikroblogg. Den deskriptiva diskussionen visar på de presenterade dokumentationssättens särdrag och funktioner under lärandeprocessens olika faser.

Monimateriaalisuus perusopetuksen käsityössä

Peruskoulun käsityö on monimateriaalinen oppiaine, jonka sisältöjä ja toimintaa tukevat sekä teknisen työn että tekstiilityön työtavat. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan käsityön tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaisen käsityöprosessin hallintaan. Kokonaista käsityöprosessia ja monimateriaalisuutta toteuttava käsityö on kuitenkin koettu epäselväksi ja vaikeaksi toteuttaa. Ongelmalliseksi on koettu resurssien rajallisuus sekä se, että teknisen työn ja tekstiilityön työtapojen oppimisympäristöt sijaitsevat usein erillään toisistaan. Lisäksi käsityötä opettavien koulutustausta ja perehtyneisyys eri käsityön työtapoihin on vaihteleva riippuen opintojen sisällöistä ja harrastuneisuudesta. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on konkretisoida esimerkein pedagogisia lähtökohtia käsityön monimateriaalisuuteen. Näiden lähtökohtien taustoittamiseksi kuvataan myös käsityöoppiaineen opetuksen organisoinnissa tapahtuneita muutoksia ja avataan monimateriaalisuuden käsitettä sekä siihen liittyviä reunaehtoja. Monimateriaalisuutta kuvaavissa pedagogisissa esimerkeissä on nostettu esiin, miten monimateriaalisuus näyttäytyy opiskeltavana sisältönä ja miten se välittyy oppilaille yksin tai yhdessä työskenneltäessä. Multi-materiality in Basic education Craft education Abstract Craft education is a multi-material-based school subject in basic education, the contents, and activities of which are supported by the working methods of both technical work and textiles. According to the National Core Curriculum, the role of craft teaching is to guide students in mastering the entire holistic craft process. However, the concept of multi-material-based holistic craft has been found to be unclear and difficult to implement. Furthermore, the different learning environments for teaching technical work and textiles have caused problems. Craft has generally been taught by two different teachers, who have studied either technical work or textiles. The aim of this literature review is to describe different pedagogical solutions that can be utilized in the implementation of multi-material handicraft. To illustrate these examples, changes in the teaching of craft subject are also described and the concept of multi-materiality and the related boundary conditions are opened. The description of each pedagogical orientation illustrates how multi-materiality is seen as a learning content and how it is conveyed to pupils when working alone or together. Keywords: Multi-material, holistic craft process, craft education, basic education

Kestävä kädenjälki käsityössä

Käsitepari kestävä käsityö on syntynyt käsityön vastaukseksi kestävän kehityksen haasteisiin. Tässä teoreettisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkastelemme käsityötä mahdollisuutena kestävään kädenjälkeen. Ensin pohjustamme keskustelua kirjallisuuden avulla, minkä jälkeen syvennymme kestävän käsityön käsitteeseen sekä avaamme näkökulmia kestävään käsityöhön perusopetuksen käsityössä. Kestävän käsityön teoreettisessa mallissa kuvataan käsityötä toimintana, tuotteena ja aineettomana käsityönä. Kestävää käsityötä toimintana kuvataan käsityötietoa syventävänä sekä arvoja ja asenteita muokkaavana taitona. Kestävä käsityötuote puolestaan huomioi materiaalien, elinkaaren, tekniikan, designin, laadun, esteettisyyden, tarpeen ja tuotesuhteen. Aineeton käsityö nivoo kestävyyden ympäristön lisäksi kulttuuriin sekä sosiaaliseen, taloudelliseen, psykologiseen, yhteiskunnalliseen, filosofiseen ja kommunikatiiviseen näkökulmaan. Nämä elementit toimivat lomittain yhdessä muotoillen ympäristöä, konkreettisia tuotteita sekä tekoja kestäväksi ekologiseksi kädenjäljeksi, mikä tulisi olla lähtökohtana myös käsityönopetuksessa kaikilla koulutusasteilla. Ecological handprint in craft Abstract The concept of sustainable craft is crafts’ response to sustainability. This theoretical article views the craft's potential to be an ecological handprint. We first view discussion through literature, followed by opening the concept of sustainable craft and viewpoint to sustainable craft education. The theoretical model concretizes the systemic nature of sustainable craft as practice, product, and immaterial craft. Sustainable craft as practice is described as deepening craft knowledge and as a skill shaping the values and attitudes of craft. Sustainable craft products consider the materials, life cycle, technique, design, quality, aesthetics, need, and product relationship. Immaterial craft combines sustainability to the environment, cultural, social, economic, psychologic, societal, philosophical, and communicational aspects. These elements work together shaping the environment, concrete product, and actions towards sustainability with an ecological handprint that could be utilized in craft education. Keywords: Immaterial craft, sustainable development, craft product, craft skill, ecological handprint

Tekoäly, koneoppiminen ja teknologinen murros:

Tekoälyn ja erityisesti uudet koneoppimisen tekniikat ovat teknologisen murroksen keskeisiä ajureita. Tänä päivänä koneoppiminen on myös yhä enemmän sulautumassa osaksi kehollista ja materiaalista maailmaa sekä vuorovaikutusta. Antureiden, verkkoyhteyksien ja tietokoneohjelmistojen kautta rakennukset, esineet ja tekstiilit ovat muuttumassa älykkäiden esineiden ja toimintojen verkostoiksi. Virtuaalisen, materiaalisen ja kehollisuuden uudenlainen kohtaaminen tarjoaa myös ennennäkemättömiä mahdollisuuksia sekä haasteita koneoppimisen sekä datalähtöisen suunnittelun ja innovoinnin tukemiseen kouluopetuksessa. Tämän artikkelin tavoitteena on rakentaa näkökulmia datatoimijuuteen sekä datalähtöiseen design-ajatteluun koneoppimisen muovaamassa maailmassa. Artikkeli esittelee digitaalisen, materiaalisen sekä kehollisuuden uudenlaisia mahdollisuuksia sekä riskejä, joka tuo koneoppimisen ajamaan murrokseen liittyviä näkökulmia osaksi käsityön ja teknologiakasvatuksen tulevaisuudesta käytävää tieteellistä ja julkista keskustelua. Artificial intelligence, machine learning, and technological transformation: Towards data agency and design skills for the future Abstract Artificial intelligence, and especially new machine learning technologies, are key drivers of technological breakthroughs. Today, machine learning is also increasingly merging into the physical and material world as well as into social interaction. Buildings, artifacts, and textiles are transforming into networks of smart objects and activities through sensors, network connectivity, and computer software. These novel encounters of virtual, material, and bodily interactions also offer unprecedented opportunities and challenges to enhance understandings of machine learning and data-driven design in school education. This article aims to build perspectives on data agency and data-driven design needed in the age of machine learning. It also provides perspectives on the blurring boundaries of virtual, material, and physical worlds and in a manner that brings the breakthrough of machine learning into the scientific and public discussion about the future of craft and technology education. Keywords: artificial intelligence, machine learning, data-driven design, technology education, skills for the future

Kohti uutta käsityön oppimis- ja työympäristöä

Perusopetuksen käsityön oppiaine on uudistunut opetussuunnitelmallisesti ja käsityön oppimis- ja työympäristöjen tilaratkaisut vaativat uudenlaista pohdintaa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan käsityötä opettavien opettajien (N = 11) näkemyksiä heidän omiin kokemuksiinsa perustuen. Näkemyksiä taustoitetaan käsityön suunnittelu- ja valmistusprosessin luonteeseen, fyysisen oppimis- ja työympäristön erityispiirteisiin ja tilasuunnittelun periaatteisiin liittyen. Tilasuunnittelussa suunnitellaan ja toteutetaan fyysistä oppimis- ja työympäristöä lähtökohtaisesti pedagogisen suunnitelman pohjalta. Aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin perustuen opettajat tarkastelivat käsityön fyysisen oppimis- ja työympäristön kehittämistä tilasuunnittelun osalta kolmen pääluokan avulla: käsityötilojen rakenne ja sijoittuminen, kalusteet ja välineet sekä opettajien osallisuus ja resurssit tilasuunnittelussa. Tutkimuksen tulokset korostavat opettajien osallistumisen tärkeyttä tilasuunnittelussa sen alkuvaiheista lähtien. Opetussuunnitelma vaihtuu kymmenen vuoden välein, mutta käsityön tilasuunnittelun ratkaisut tehdään vuosikymmeniksi. Towards new learning and working environments in Craft, Design and Technology education – Teachers' views on planning and construction Abstract In Finland the curriculum of subject Craft, Design and Technology (CDT) education is renewed and there is a need to reconsider how to plan and construct learning and working environments in the future. This study bases on the CDT education teachers' views (N = 11) on workspace and workshop planning and construction. The content analysis based on interview data revealed that teachers consider space planning construction as a combination of structure and placement in schools, as a combination of equipment, tools and furniture and their own possibilities to participate in the planning process. It would be very important to invite teachers to be part of a space planning and construction process as early as possible to avoid pedagogically fatal mistakes and problems in construction of physical spaces. Keywords: learning and working environment, space planning and contruction, craft design and technology education, basic education

Materiaaliosaamisen ydintä etsimässä: Opettajien käsityksiä alakoulun käsityönopetuksen materiaaliosaamisen ydinaineksesta

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tuodaan esille yleisellä tasolla materiaaliosaamisen tärkeys käsityössä, muttei eritellä materiaaliosaamisen sisältöjä tarkasti, joten opettajille jää tilaa itse määritellä ja tarkentaa, mitä sisältöjä he pitävät keskeisinä, ydinaineksena. Tässä tutkimuksessa selvitetään opettajien käsityksiä alakoulun käsityönopetuksen materiaaliosaamisen ydinaineksesta. Aineisto koostuu käsityönopetuksen parissa työskennelleille tehdystä verkkokyselystä. Kyselyyn haluttiin vastaajiksi käsityötä opettavia tai opettaneita, jotka ovat kiinnostuneita alakoulun materiaaliosaamisen sisällöistä. Kyselyyn saivat vastata siis muutkin opettajat kuin vain alakoulussa käsityötä opettavat. Vastaajista 56 % oli tekstiilityön työtapoja opettavia, 22 % teknisen työn työtapoja opettavia ja 13 % opetti molempia. Tärkeimmiksi ydinsisällöiksi nousivat materiaalien käsityöllinen työstäminen, materiaalien tunnistaminen ja nimeäminen sekä materiaalien ominaisuuksiin tutustuminen ja tutkiminen. Avoimissa vastauksissa tuli esille ajanpuute käsitellä materiaaliasioita sekä oppilaiden halu mieluummin tehdä kuin tarkastella teoreettisia materiaaliasioita. Lopuksi pohditaan materiaalilähtöisen käsityön pedagogiikan mahdollisuuksia materiaaliosaamisen kehittämiseksi. In Search of Core of Material Competence: Teachers’ Perceptions of the Core Material Competence in Primary School Crafts Abstract This article delves into the core of material competence in primary school craft education. The Basic Education Curriculum 2014 states that one of the goals of craft education in grades 3–6 is to “guide the student to identify concepts and to know many different materials and work on them appropriately”. The text of the curriculum leaves room for teachers to define and specify what they consider important. This study examines teachers’ perceptions of the core material competence in primary school crafts. The data consists of an online survey of those who work or have worked in craft education. Thus, other teachers than those who actually teach crafts in primary school were also allowed to answer the survey. 56 % of the respondents taught textile work methods, 22 % taught technical work methods and 13 % taught both. The results reveal that the most important core contents were crafting of materials, identification and naming of materials, and familiarization and research into the properties of materials. The answers to open-ended questions reveal a lack of time to deal with material issues and the students' desire to do crafts rather than deal with theoretical material issues. Finally, the possibilities of material-driven craft pedagogy for the development of material competence are considered. Keywords: crafts, materials, material competence, core content

Yhteiskuntaopin opetus ja poliittinen kiinnittyminen peruskoulun yläluokilla

Artikkelissa raportoitavan tutkimuksen kohteena on peruskoulun yhteiskuntaopin opetuksen yhteys nuorten poliittiseen kiinnittymiseen, joka jaetaan tutkimuksessa neljään ulottuvuuteen: poliittiseen kiinnostukseen, poliittiseen tietämykseen ja itsearvioon tietämyksestä, poliittiseen osallistumishalukkuuteen sekä politiikkaa koskeviin käsityksiin. Tutkimusaineistona on peruskoulun yläkouluikäisten nuorten vastaukset poliittista kiinnittymistä mittaavaan kyselyyn kahtena eri ajankohtana. Osallistujat olivat ensimmäisen mittauksen aikana kahdeksannella luokalla (n = 67) ja toisen mittauksen aikana yhdeksännellä luokalla (n = 63). Nuoret opiskelivat mittausten välillä lukuvuoden ajan yhteiskuntaoppia ensimmäistä kertaa koulu-urallaan. Tulosten mukaan nuorten poliittinen kiinnostus, tietämys ja itsearvio tietämyksestä olivat 9. luokalla tilastollisesti korkeampia kuin 8. luokalla. Osallistumishalukkuudessa ei havaittu eroja ikäryhmien välillä, ja politiikkaa koskevien käsitysten osalta eroja ilmeni yhden väitteen kohdalla. 8.-luokkalaiset pitivät kotia tärkeimpänä lähteenä oppia tietoja yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämiseksi, kun taas 9.-luokkalaisille koulu oli keskeisin tietolähde yhteiskunnallisten asioiden oppimisessa. Tulosten mukaan koulu näyttäisi onnistuvan yhteiskunnallisen kasvatuksen tavoitteissaan vain osittain. Jatkossa olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten koulussa voitaisiin tukea tiedollisten sisältöjen oppimisen lisäksi nuorten yhteiskunnallista osallistumista edistävien valmiuksien omaksumista. Social studies and political engagement in lower secondary school Abstract In this article, interest is directed at the connection between the teaching of social studies subject at school and young people’s political engagement. In the present study, political engagement is seen as consisting of the following four dimensions: the political interest, political knowledge and self-assessment of political knowledge, willingness to participate, and perceptions of politics. The study data consists of two surveys targeted at lower secondary school students. The study participants were in the 8th grade during the first measurement (n = 67), and in the 9th grade during the second measurement (n = 63). The participants studied social studies for one school year between the measurements. The results showed that students’ political interest, knowledge and self-assessment of knowledge were statistically higher in the 9th grade than they were in the 8th grade. No differences were observed between the age groups concerning willingness to participate, and differences in the perceptions of politics were observed for one claim. While among 8th graders home circle was seen as the most important source to learn about society and politics, in the responses of the 9th graders the most important source of knowledge was school. According to results, it seems that school is successful in its task of civic education only partly. We suggest that in the future it would be important to pay more attention to support not only the gaining of political knowledge, but also to promote the development of the qualities needed in active societal participation. Keywords: social studies, political engagement, youth, civic education

Lectio praecursoria

Inget särskilt abstrakt eftersom manuset är en lectio.