An integrated conceptual framework for long‐term social–ecological research

Abstract Detecting and understanding disturbance is a challenge in ecology that has grown more critical with global environmental change and the emergence of research on social–ecological systems. We identify three areas of research need: developing a flexible framework that incorporates feedback loops between social and ecological systems, anticipating whether a disturbance will change vulnerability to other environmental drivers, and incorporating changes in system sensitivity to disturbance in the face of global changes in environmental drivers. In the present article, we review how discoveries from the US Long Term Ecological Research (LTER) Network have influenced theoretical paradigms in disturbance ecology, and we refine a framework for describing social–ecological disturbance that addresses these three challenges. By operationalizing this framework for seven LTER sites spanning distinct biomes, we show how disturbance can maintain or alter ecosystem state, drive spatial patterns at landscape scales, influence social–ecological interactions, and cause divergent outcomes depending on other environmental changes.

Download Full-text

Lepsämänjoki LTSER: pitkäaikaisen sosioekologisen maatalousekosysteemitutkimuksen verkosto

Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote ◽

10.33354/smst.76949 ◽

2008 ◽

pp. 1-3

Author(s):

Juha Helenius ◽

Irina Herzon ◽

Reija Hietala ◽

Maohua Ma ◽

Sanna Tarmi ◽

...

Keyword(s):

Ecological Research ◽

Social Ecological ◽

Research Platform

Lepsämänjoki LTSER (long term social ecological research platform) kuuluu kahdeksan muun erilaisiaekosysteemityyppejä edustavan verkoston kanssa vuonna 2007 perustettuun Suomen LTSER- konsortioon(FinLTSER:http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=257172&lan=FI). FinLTSERpuolestaan onsamana vuonna hyväksytty kv. ILTER -verkostoonjäseneksi (http://www.ilternet.edu/). LTSER toiminnanperusajatus on luoda ja ylläpitää ekosysteemitutkimuksen infrastruktuureja, joissa pitkäaikainen ja seuranta-aineistoihinperustuva tutkimus kohdistuu ns. ydinalueelle. Tällainen ydinalue on maantieteellisesti määriteltyekosysteemialue, jossa verkoston tutkimusryhmät tuottavat pitkäaikaista, julkista ja hyvin dokumentoituaseurantajatutkimustietoa sosioekologisistaekosysteemin tilaan ja muutokseen sekä muutosta ohjaaviinvoimiin liittyvistä muuttujista. LTSER- verkoston tulisi mahdollistaa monitieteinen ja tieteidenvälinen sosioekologinentutkimus, ja sen tulisi tuottaa laadukasta tutkimusdataa kv. tutkimusyhteisön käyttöön.Lepsämänjoki LTSER on keskeisten maatalousekosysteemien tilasta ja muutoksesta kiinnostuneidentutkimuslaitosten ja –ryhmien verkosto. Se on avoin yhteenliittymä, joka pyrkii kehittämään julkista jayleishyödyllistä yhteistyötä ja infrastruktuuria maatalousympäristön monitieteiseen tutkimukseen. Verkostonydinalue on Lepsämänjoen maataloudellinen valuma-alue,joka suurimmaksi osaksi kuuluu UusimaalaisenNurmijärven kunnan alueeseen noin 30 km Helsingistä luoteeseen (60° 23' 60°28' N, 24° 31' 24°43' E).Se on topografialtaan laakea 213 km² suuruinen alue, jossa harjoitetaan Etelä-Suomensavikoille ominaistapeltoviljelyvaltaista maataloutta. Alueen pohjoisosassa on useita vihannesviljelyyn keskittyneitä tiloja. Alueon kaupungin läheistä maaseutua, jolle muualla työskentelevien haja-asutusleviää, ja jonka eteläosassasijaitseva Klaukkalan taajama on kasvussa.Lepsämänjoen valuma-alueeltaon parhaimmillaan jo vuosikymmenten ajalta biofysikaalisiinympäristömuuttujiin liittyviä tutkimusaineistoja: jokiveden laatu, maatalouden ravinne- jakiintoaineskuormitus, maataloudellinen maankäyttö, maatalouden ravinnetaseet, maalajit ja topografia, alue-ekologinenmonimuotoisuus, putkilokasvien, perhosten ja peltolintujen lajimonimuotoisuus. Verkoston eritutkimusryhmät ovat toisistaan riippumatta koonneet em. aineistoja eri seurannoissa ja tutkimus- jakehityshankkeissa.Lepsämänjoki LTSER-verkostontavoite on LTSER-konseptinmukaisesti verkostoitumisen avullakehittää tutkimuksen infrastruktuuria, parantaa seuranta-aineistojensaatavuutta ja laatua sekä edistääekologisen, ympäristöjayhteiskunnallisen tutkimuksen integraatiota. Tiedustelut voi osoittaa verkostonkoordinaattorille ([email protected]).

Download Full-text

Scholarly Learning in an Ecological Setting: Applying the Knowledge, Attitudes, and Behaviors Framework to Perceived Outcomes from Participation in the Long-Term Ecological Research Program

Long-Term Ecological Research ◽

10.1093/oso/9780199380213.003.0066 ◽

2016 ◽

Author(s):

Mark A. Boyer ◽

Scott W. Brown

Keyword(s):

Conceptual Framework ◽

Research Program ◽

Qualitative Methodology ◽

Ecological Research ◽

Attitudes And Behaviors ◽

Aggregate Analysis ◽

Long Term Ecological Research ◽

And Behaviors ◽

Ecological Research Program

Using the conceptual framework of Knowledge, Attitudes, and Behaviors (KABs), we develop a structured aggregate analysis of the essays in this volume. Building from the KAB analysis, we examine how the Long-Term Ecological Research Program (LTER) program altered career paths (or not), perhaps changed original scholarly directions, and led to more integrative and important research over the course of careers. Our primary finding is that the LTER program has successfully affected ecological research careers, mostly because the involved participants were predisposed to thriving in an interdisciplinary environment. Every scholar can point to events or experiences in his or her career that had a significant impact on his or her intellectual trajectory. For example, the authors of this chapter began collaborating as a result of a happenstance phone call in 1998 that led to more than 15 years of fruitful scholarly interactions centering around online international studies education in middle school through college environments. About a decade ago, one (Boyer) made a distinct turn in his scholarly agenda away from political economy and toward environmental inquiry. The other (Brown), a psychologist by training, has spent large portions of his career in K–12 and college settings working to promote research-based educational practices. The point is, many scholars develop their careers in ways unimagined early on, some by happenstance, as in our own case. With this type of “we know intellectual change happens, but how do we understand it?” in front of us, this collection of essays by participants in the LTER program provides a rich body of data on which to develop a macro-level analysis of patterns of intellectual evolution in environmental research. We will begin by laying out the conceptual framework of KABs as a means to develop a structured aggregate analysis of the chapters in this volume. In using this conceptual framework and associated qualitative methodology, we hope to provide insights into whether participation in the LTER program did in fact affect the scholars involved in the enterprise and, if so, in what ways.

Download Full-text