scholarly journals The importance of long‐term social‐ecological research for the future of restoration ecology

2019 ◽  
Vol 27 (5) ◽  
pp. 929-933 ◽  
Author(s):  
Henry B. M. Wells ◽  
Andrew J. Dougill ◽  
Lindsay C. Stringer
Keyword(s):  
Restoration Ecology ◽  
Ecological Research ◽  
Social Ecological ◽  
The Future

Long-Term Ecological Research and Evolving Frameworks of Disturbance Ecology

BioScience ◽  
2020 ◽  
Vol 70 (2) ◽  
pp. 141-156 ◽  
Author(s):  
Evelyn E Gaiser ◽  
David M Bell ◽  
Max C N Castorani ◽  
Daniel L Childers ◽  
Peter M Groffman ◽  
...  
Keyword(s):  
Environmental Changes ◽  
Global Environmental Change ◽  
Disturbance Ecology ◽  
Ecological Systems ◽  
Environmental Drivers ◽  
Global Changes ◽  
Ecological Research ◽  
Social Ecological ◽  
Long Term Ecological Research

Abstract Detecting and understanding disturbance is a challenge in ecology that has grown more critical with global environmental change and the emergence of research on social–ecological systems. We identify three areas of research need: developing a flexible framework that incorporates feedback loops between social and ecological systems, anticipating whether a disturbance will change vulnerability to other environmental drivers, and incorporating changes in system sensitivity to disturbance in the face of global changes in environmental drivers. In the present article, we review how discoveries from the US Long Term Ecological Research (LTER) Network have influenced theoretical paradigms in disturbance ecology, and we refine a framework for describing social–ecological disturbance that addresses these three challenges. By operationalizing this framework for seven LTER sites spanning distinct biomes, we show how disturbance can maintain or alter ecosystem state, drive spatial patterns at landscape scales, influence social–ecological interactions, and cause divergent outcomes depending on other environmental changes.

scholarly journals Lepsämänjoki LTSER: pitkäaikaisen sosioekologisen maatalousekosysteemitutkimuksen verkosto

2008 ◽  
pp. 1-3
Author(s):  
Juha Helenius ◽  
Irina Herzon ◽  
Reija Hietala ◽  
Maohua Ma ◽  
Sanna Tarmi ◽  
...  
Keyword(s):  
Ecological Research ◽  
Social Ecological ◽  
Research Platform

Lepsämänjoki LTSER (long term social ecological research platform) kuuluu kahdeksan muun erilaisiaekosysteemityyppejä edustavan verkoston kanssa vuonna 2007 perustettuun Suomen LTSER- konsortioon(FinLTSER:http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=257172&lan=FI). FinLTSERpuolestaan onsamana vuonna hyväksytty kv. ILTER -verkostoonjäseneksi (http://www.ilternet.edu/). LTSER toiminnanperusajatus on luoda ja ylläpitää ekosysteemitutkimuksen infrastruktuureja, joissa pitkäaikainen ja seuranta-aineistoihinperustuva tutkimus kohdistuu ns. ydinalueelle. Tällainen ydinalue on maantieteellisesti määriteltyekosysteemialue, jossa verkoston tutkimusryhmät tuottavat pitkäaikaista, julkista ja hyvin dokumentoituaseurantajatutkimustietoa sosioekologisistaekosysteemin tilaan ja muutokseen sekä muutosta ohjaaviinvoimiin liittyvistä muuttujista. LTSER- verkoston tulisi mahdollistaa monitieteinen ja tieteidenvälinen sosioekologinentutkimus, ja sen tulisi tuottaa laadukasta tutkimusdataa kv. tutkimusyhteisön käyttöön.Lepsämänjoki LTSER on keskeisten maatalousekosysteemien tilasta ja muutoksesta kiinnostuneidentutkimuslaitosten ja –ryhmien verkosto. Se on avoin yhteenliittymä, joka pyrkii kehittämään julkista jayleishyödyllistä yhteistyötä ja infrastruktuuria maatalousympäristön monitieteiseen tutkimukseen. Verkostonydinalue on Lepsämänjoen maataloudellinen valuma-alue,joka suurimmaksi osaksi kuuluu UusimaalaisenNurmijärven kunnan alueeseen noin 30 km Helsingistä luoteeseen (60° 23' 60°28' N, 24° 31' 24°43' E).Se on topografialtaan laakea 213 km² suuruinen alue, jossa harjoitetaan Etelä-Suomensavikoille ominaistapeltoviljelyvaltaista maataloutta. Alueen pohjoisosassa on useita vihannesviljelyyn keskittyneitä tiloja. Alueon kaupungin läheistä maaseutua, jolle muualla työskentelevien haja-asutusleviää, ja jonka eteläosassasijaitseva Klaukkalan taajama on kasvussa.Lepsämänjoen valuma-alueeltaon parhaimmillaan jo vuosikymmenten ajalta biofysikaalisiinympäristömuuttujiin liittyviä tutkimusaineistoja: jokiveden laatu, maatalouden ravinne- jakiintoaineskuormitus, maataloudellinen maankäyttö, maatalouden ravinnetaseet, maalajit ja topografia, alue-ekologinenmonimuotoisuus, putkilokasvien, perhosten ja peltolintujen lajimonimuotoisuus. Verkoston eritutkimusryhmät ovat toisistaan riippumatta koonneet em. aineistoja eri seurannoissa ja tutkimus- jakehityshankkeissa.Lepsämänjoki LTSER-verkostontavoite on LTSER-konseptinmukaisesti verkostoitumisen avullakehittää tutkimuksen infrastruktuuria, parantaa seuranta-aineistojensaatavuutta ja laatua sekä edistääekologisen, ympäristöjayhteiskunnallisen tutkimuksen integraatiota. Tiedustelut voi osoittaa verkostonkoordinaattorille ([email protected]).

Building a shared vision of the future for multifunctional agricultural landscapes. Lessons from a long term socio-ecological research site in south-western France

2022 ◽  
pp. 57-106
Author(s):  
Annie Ouin ◽  
Emilie Andrieu ◽  
Aude Vialatte ◽  
Gérard Balent ◽  
Luc Barbaro ◽  
...  
Keyword(s):  
Shared Vision ◽  
Agricultural Landscapes ◽  
Ecological Research ◽  
Research Site ◽  
The Future

scholarly journals Action-orientated research and framework: insights from the French long-term social-ecological research network

2019 ◽  
Vol 24 (3) ◽  
Author(s):  
Vincent Bretagnolle ◽  
Marc Benoit ◽  
Mathieu Bonnefond ◽  
Vincent Breton ◽  
Jon M. Church ◽  
...  
Keyword(s):  
Research Network ◽  
Ecological Research ◽  
Social Ecological

scholarly journals Graduate students navigating social-ecological research: insights from the Long-Term Ecological Research Network

2016 ◽  
Vol 21 (1) ◽  
Author(s):  
Sydne Record ◽  
Paige F. B. Ferguson ◽  
Elise Benveniste ◽  
Rose A. Graves ◽  
Vera W. Pfeiffer ◽  
...  
Keyword(s):  
Graduate Students ◽  
Research Network ◽  
Ecological Research ◽  
Social Ecological ◽  
Long Term Ecological Research

An integrated conceptual framework for long‐term social–ecological research

2010 ◽  
Vol 9 (6) ◽  
pp. 351-357 ◽  
Author(s):  
Scott L Collins ◽  
Stephen R Carpenter ◽  
Scott M Swinton ◽  
Daniel E Orenstein ◽  
Daniel L Childers ◽  
...  
Keyword(s):  
Conceptual Framework ◽  
Ecological Research ◽  
Social Ecological

DIGITALIZATION OF LABOR MIGRATION PROCESSES IN UZBEKISTAN. WORLD EXPERIENCE

2020 ◽  
Vol 4 (3) ◽  
pp. 29-39
Author(s):  
Sulkhiya Gazieva ◽  
Keyword(s):  
Labor Market ◽  
Technological Change ◽  
Labor Migration ◽  
Smart Phone ◽  
Logic Circuits ◽  
Digital Logic ◽  
The Internet ◽  
The Future

The future of labor market depends upon several factors, long-term innovation and the demographic developments. However, one of the main drivers of technological change in the future is digitalization and central to this development is the production and use of digital logic circuits and its derived technologies, including the computer,the smart phone and the Internet. Especially, smart automation will perhaps not cause e.g.regarding industries, occupations, skills, tasks and duties

Der Wald-Wild-Konflikt – was kann die Forstökonomie zur Lösung beitragen? (Essay)

2017 ◽  
Vol 168 (4) ◽  
pp. 181-185
Author(s):  
Marc Hanewinkel
Keyword(s):  
Forest Economics ◽  
Production Risk ◽  
Damage Compensation ◽  
Land Expectation Value ◽  
Compensation Methods ◽  
The Future ◽  
Single Tree Selection ◽  
Simplifying Assumptions ◽  
Forest Enterprises

The forest-game conflict – how can forest economics contribute to solve it? (Essay) Core parameters of forest economics such as land expectation value or highest revenue show that damage caused by wild ungulates can critically influence the economic success of forest enterprises. When assessing and evaluating the damage in order to calculate damage compensation, methods are applied in Germany that look either into the past (“cost value methods”) or into the future (“expected value methods”). The manifold uncertainties related to this evaluation over long-term production periods are taken into account within a framework of conventions through strongly simplifying assumptions. Only lately, the increased production risk due to game-induced loss of species diversity is also considered. Additional aspects that should be taken into account in the future are the loss of climate-adapted species, the change of the insurance values of forest ecosystems and the impossibility of specific management systems such as single-tree selection forestry due to the influence of game. Because of high transaction costs when assessing the damage, financial compensation should only be the “ultimate measure” and a meditation between stakeholder groups with the goal to find a cooperative solution before the damage occurs should be preferred.

Sign in / Sign up

Export Citation Format

Share Document