Viljelykierto ja monipuolinen kasvilajisto peltomaan hyötymikrobiston edistäjänä

Tavoiteltaessa “vihreämpää maataloutta” peltomaan mikrobiston toiminnan merkitys korostuu entisestään. Maaperämikrobisto vastaa kasvintähteiden hajotuksesta ja eloperäisessä muodossa olevien ravinteiden vapauttamisesta satokasvien käyttöön. Mykorritsasienet voivat kasvin kanssa muodostuvan ns. sienijuuren avulla tehostaa kasvien fosforin saantia ja suojata kasvia stressitekijöiltä (mm. kuivuus, kasvitaudit). Monimuotoisen mikrobiston on todettu parantavan maaperän luontaista tautisuppressiivisuutta (kasvitautimikrobien kasvun tukahduttaminen). Mikrobisto on runsainta kasvin juuristossa ja sen välittömässä läheisyydessä (”ritsosfääriefekti”). Kasvi luovuttaa yhteyttämistuotteitaan juurieritteiden muodossa ja muokkaa maaperän olosuhteita mikrobeille suotuisiksi. Monivuotisilla kasveilla juuriston koko suhteessa maan yläpuoliseen biomassaan on suurempi kuin yksivuotisilla kasveilla. Monivuotisilla kasveilla juuristo kasvaa koko kasvukauden, kun se yksivuotisilla on laajimmillaan tuleentumisen aikoihin. Kasvilajeilla on kuitenkin suuria eroja juuriston koossa ja juurieritteissä, ja vain osa lajeista kykenee muodostamaan sienijuuren mykorritsasienten kanssa. Tutkimustemme tavoitteena oli selvittää, voidaanko peltomaan mikrobistoon vaikuttaa viljelykierron ja kasvilajivalikoiman avulla. Esitykseen kootaan tuloksia kahdesta tutkimuksesta, jotka molemmat on toteutettu MTT Jokioisilla. MONIKASVI-hankkeen 3-vuotisessa kenttäkokeessa keskityimme juuriston ja sen ympäröivän maan mikrobistoon. Kokeessa oli mukana viisi yksivuotista (ohra (Hordeum vulgare), kinua (Chenopodium quinoa), camelina (Camelina sativa), pellava (Linum usitatissimum) ja tattari (Fagopyrum esculentum)) ja viisi monivuotista (timotei (Phleum pratense), kumina (Carum carvi), ruokohelpi (Phalaris arundinacea), värimorsinko (Isatis tinctoria), nokkonen (Urtica dioica)) viljelykasvia. SUCCESS-hankkeessa vertailimme maaperän mikrobistoa 4-vuotisessa viljelykierrossa (kevätvehnä, rypsi, ohra, herne) ja jatkuvassa kevätvehnän viljelyssä. Vertailussa olivat myös muokkausmenetelmät kyntö ja suorakylvö. Maaperämikrobiston koostumusta selvitettiin fosfolipidirasvahappojen (PLFA) ja neutraalilipidi-rasvahappojen (NLFA) analyysien avulla. MONIKASVI-hankkeessa selvitettiin arbuskelimykorritsojen esiintymistä myös muilla menetelmillä. SUCCESS-hankkeessa analysoitiin mikrobiston koostumusta molekyylibiologisilla menetelmillä, sekä selvitettiin mikrosienten esiintymistä oljessa. Peltomaan mikrobiston esiintymisessä oli suuria eroja kasvilajien välillä. Monivuotiset kasvit ylläpitivät runsaampaa mikrobistoa. Arbuskelimykorritsan esiintymiseen vaikutti ensisijaisesti kasvilajin ominaisuudet. Viljelykierrolla ja muokkausmenetelmällä voidaan edistää toivotunlaisen mikrobiston esiintymistä maassa.

Download Full-text

Erikoiskasveilla voidaan vaikuttaa peltomaan mikrobiston monimuotoisuuteen

Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote ◽

10.33354/smst.76652 ◽

2006 ◽

pp. 1

Author(s):

Ansa Palojärvi ◽

Saara Kaipainen ◽

Sari Peura ◽

Christian Eriksson

Keyword(s):

Hordeum Vulgare ◽

Linum Usitatissimum ◽

Cannabis Sativa ◽

Camelina Sativa ◽

Phleum Pratense ◽

Urtica Dioica ◽

Fagopyrum Esculentum ◽

Isatis Tinctoria ◽

Carum Carvi

Juuret ja maaperän mikrobit elävät kiinteässä vuorovaikutussuhteessa. Kasvilajien tiedetäänkin vaikuttavan maaperän mikrobiston määrään ja laatuun suosimalla eri mikrobeja juuristossaan. Maaperän mikrobeilla on suuri merkitys maaperän keskeisissä prosesseissa, kuten ravinteiden kierrossa ja kasvitautien luontaisessa torjunnassa. Viljeltyjen kasvilajien määrä on vähentynyt huomattavasti ja viljely on yksipuolistunut, mikä on johtanut eloperäisen aineksen ja monimuotoisuuden vähenemiseen viljelymaissa. Kasvattamalla maaperän mikrobi-monimuotoisuutta nostetaan samalla hyödyllisten mikrobien todennäköisyyttä esiintyä maaperässä. Vaikka maamikrobien ja kasvin juuriston välisiä yhteyksiä on tutkittu melko aktiivisesti, on tutkimukset useimmiten tehty tavallisimmilla viljelykasveilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erikoiskasvien vaikutusta maaperän mikrobiyhteisöihin ja verrata erikoiskasvien vaikutusta kontrollikasvina toimineeseen ohraan. Tässä erikoiskasveilla tarkoitetaan kasveja, joita tällä hetkellä käytetään viljelykasveina melko vähän, mutta joilla on potentiaalia viljelykasveiksi.Esityksessä kerrotaan tuloksia kahdesta astiakokeesta. 1. astiakoe toteutettiin kesällä 2003. Kokeessa oli mukana kaksi yleisesti viljeltyä kasvia, ohra (Hordeum vulgare) ja timotei (Phleum pratense) sekä yhdeksän erikoiskasvia. Erikoiskasvit olivat kumina (Carum carvi), ruokohelpi (Phalaris arundinaceae), värimorsinko (Isatis tinctoria), kinua (Chenopodium quinea), öljyhamppu (Cannabis sativa), kitupellava (Camelina sativa), pellava (Linum usitatissimum), tattari (Fagopyrum esculentum) ja nokkonen (Urtica dioica). Kasvit kylvettiin/istutettiin hienoa hietaa sisältäviin astioihin toukokuussa 2003. Astioita pidettiin lasikattoisessa astiakoehallissa, jossa on verkkoseinät. Näytteet yksivuotisista kasveista otettiintuleentumisen aikaan ja monivuotisista kasveista elokuun lopussa. 2. astiakoe tehtiin kolmella eri maalla (savi, hietasavi, hieno hieta) kasvihuoneessa talvella 2004-05. Mukana olivat erikoiskasvit tattari ja kumina sekä kontrollikasvi ohra. Näytteet otettiin kukinnan aikaan (tattari, ohra) tai kuminalla ohran näytteenoton jälkeen. Jokaisesta ruukusta otettiin kaksi näytettä, löyhästi juuristoon sitoutuneesta maasta maanäyte ja juurten pinnalta ritsosfäärinäyte. Näytteistä analysoitiin mikrobibiomassa ja mikrobiyhteisön rakenne solukalvojen fosfolipidien rasvahappoanalyysin avulla. Suurimmalla osalla kasveista mikrobibiomassa oli suurempi ritsosfäärissä kuin maassa, ja lisäksi mikrobibiomassa oli juuristossa suurempi suurimmalla osalla erikoiskasveista kuin kontrollikasvilla ohralla. Ainoastaan tattarilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa juuristo- ja maanäytteiden välillä ja tattarilla oli ohraan verrattuna pienempi mikrobibiomassa juuristonäytteissä. Mikrobiyhteisön rakenne oli erilainen juuristo- ja maanäytteissä, lisäksi kasvilajilla oli merkitystä juuristo- ja maanäytteiden erojen suuruuteen. Kuminalla, värimorsingolla, kinualla ja öljyhampulla oli suurimmat erot juuristo- ja maanäytteiden välillä ja ohraan verrattuna. Eri maissa oli toisistaan poikkeavat mikrobiyhteisöt, mutta ritsosfäärimikrobiston koostumukseen kasvilaji vaikutti maata enemmän.Astiakokeiden tulosten perusteella voidaan olettaa, että tietyillä erikoiskasveilla voidaan muuttaa peltomaan mikrobiyhteisön suuruutta ja rakennetta. Viljelykasvien valinnalla voitaisiin siten ohjata maaperän mikrobiyhteisöä viljelyn kannalta suotuisaan suuntaan.

Download Full-text

Desenvolvimento de gelado comestível adicionado de linhaça (Linum usitatissimum L.) e quinoa (Chenopodium quinoa Willd)

Revista Eletrônica Científica da UERGS ◽

10.21674/2448-0479.33.508-527 ◽

2017 ◽

Vol 3 (3) ◽

pp. 508-527

Author(s):

Catia Cristine Urnau VIVIAN ◽

Daiane PRECI ◽

Gislaine HERMANNS ◽

Fernanda Hart WEBER

Keyword(s):

Linum Usitatissimum ◽

Chenopodium Quinoa ◽

Linum Usitatissimum L

A população está em busca pela melhoria da qualidade de vida, sendo esta realizada através do consumo de novos produtos com características funcionais, que possam ocasionar efeitos benéficos à saúde. Este trabalho teve como objetivo elaborar um gelado comestível adicionado de linhaça e quinoa. Foram desenvolvidas cinco formulações de gelado comestível, sendo uma padrão sem adição de linhaça e quinoa, e nas demais formulações foram utilizadas diferentes concentrações desses ingredientes. A avaliação da aceitabilidade sensorial foi realizada por 100 julgadores não-treinados, estes avaliaram a aceitação global das formulações, utilizando o teste de escala hedônica de nove pontos. A amostra padrão (A) e a amostra B, C e E, tiveram melhor aceitação, diferente da amostra D que diferiu significativamente da amostra A (padrão) nos atributos de sabor, textura, sabor residual e impressão global. Foram realizadas análises físico-químicas e microbiológicas na amostra A e na amostra E devido a mesma apresentar os dois ingredientes funcionais (linhaça e quinoa) e também devido a mesma não se diferenciar da amostra A, apresentando praticamente o mesmo nível de aceitabilidade pelos provadores. As análises microbiológicas de ambas as amostras estão de acordo com os padrões legais vigentes e as análises físico-químicas apresentaram resultados satisfatórios. O gelado comestível da amostra E apresentou 1,1 g de fibra por 100g de amostra, diferente da amostra A que não apresentou concentração de fibra. Esse resultado permite concluir que a amostra E possui ingredientes funcionais no desenvolvimento de produtos com concentração de fibras, sendo um produto diferenciado na alimentação.

Download Full-text

New and rare species in the flora of the Novosibirsk Region

Turczaninowia ◽

10.14258/turczaninowia.24.2.3 ◽

2021 ◽

Vol 24 (2) ◽

pp. 19-27

Author(s):

Elena Yu. Zykova ◽

Dmitry N. Shaulo

Keyword(s):

Avena Sativa ◽

Linum Usitatissimum ◽

Quercus Robur ◽

Urtica Dioica ◽

Prunus Cerasus ◽

Nepeta Cataria ◽

Linum Usitatissimum L ◽

Novosibirsk Region ◽

Narcissus Poeticus ◽

New Localities

New species for the Novosibirsk Region are reported: Avena sativa L., Chaerophyllum aromaticum L., Colchicum speciosum Steven, Petasites hybridus (L.) G. Gaertn., B. Mey. et Scherb., Prunus cerasus L., Ribes uva-crispa var. sativum DC., Syringa vulgaris L. New localities of rare adventive Aquilegia vulgaris L., Campanula persicifolia L., Echinops sphaerocephalus L., Galium mollugo L., Linum usitatissimum L., Lolium perenne L., Narcissus poeticus L., Nepeta cataria L., Oxalis stricta L., Quercus robur L., as well as native Cerastium maximum L., Pilosella cymosasubsp. vaillantii (Tausch) S. Bräut. et Greuter and Urtica dioica subsp. sondenii (Simmons) Hyl. were noted.

Download Full-text