Variation within flax (Linum usitatissimum) and barley (Hordeum vulgare) in response to allelopathic chemicals

1992 ◽  
Vol 84-84 (3-4) ◽  
pp. 460-465 ◽  
Author(s):  
H. Ray ◽  
P. J. Hastings
Keyword(s):  
Hordeum Vulgare ◽  
Linum Usitatissimum

scholarly journals Viljelykierto ja monipuolinen kasvilajisto peltomaan hyötymikrobiston edistäjänä

2012 ◽  
pp. 1-4
Author(s):  
Ansa Palojärvi ◽  
Mauritz Vestberg ◽  
Timo Sipilä ◽  
Pauliina Lankinen ◽  
Kim Yrjälä ◽  
...  
Keyword(s):  
Hordeum Vulgare ◽  
Linum Usitatissimum ◽  
Chenopodium Quinoa ◽  
Camelina Sativa ◽  
Phalaris Arundinacea ◽  
Phleum Pratense ◽  
Urtica Dioica ◽  
Fagopyrum Esculentum ◽  
Isatis Tinctoria ◽  
Carum Carvi

Tavoiteltaessa “vihreämpää maataloutta” peltomaan mikrobiston toiminnan merkitys korostuu entisestään. Maaperämikrobisto vastaa kasvintähteiden hajotuksesta ja eloperäisessä muodossa olevien ravinteiden vapauttamisesta satokasvien käyttöön. Mykorritsasienet voivat kasvin kanssa muodostuvan ns. sienijuuren avulla tehostaa kasvien fosforin saantia ja suojata kasvia stressitekijöiltä (mm. kuivuus, kasvitaudit). Monimuotoisen mikrobiston on todettu parantavan maaperän luontaista tautisuppressiivisuutta (kasvitautimikrobien kasvun tukahduttaminen). Mikrobisto on runsainta kasvin juuristossa ja sen välittömässä läheisyydessä (”ritsosfääriefekti”). Kasvi luovuttaa yhteyttämistuotteitaan juurieritteiden muodossa ja muokkaa maaperän olosuhteita mikrobeille suotuisiksi. Monivuotisilla kasveilla juuriston koko suhteessa maan yläpuoliseen biomassaan on suurempi kuin yksivuotisilla kasveilla. Monivuotisilla kasveilla juuristo kasvaa koko kasvukauden, kun se yksivuotisilla on laajimmillaan tuleentumisen aikoihin. Kasvilajeilla on kuitenkin suuria eroja juuriston koossa ja juurieritteissä, ja vain osa lajeista kykenee muodostamaan sienijuuren mykorritsasienten kanssa. Tutkimustemme tavoitteena oli selvittää, voidaanko peltomaan mikrobistoon vaikuttaa viljelykierron ja kasvilajivalikoiman avulla. Esitykseen kootaan tuloksia kahdesta tutkimuksesta, jotka molemmat on toteutettu MTT Jokioisilla. MONIKASVI-hankkeen 3-vuotisessa kenttäkokeessa keskityimme juuriston ja sen ympäröivän maan mikrobistoon. Kokeessa oli mukana viisi yksivuotista (ohra (Hordeum vulgare), kinua (Chenopodium quinoa), camelina (Camelina sativa), pellava (Linum usitatissimum) ja tattari (Fagopyrum esculentum)) ja viisi monivuotista (timotei (Phleum pratense), kumina (Carum carvi), ruokohelpi (Phalaris arundinacea), värimorsinko (Isatis tinctoria), nokkonen (Urtica dioica)) viljelykasvia. SUCCESS-hankkeessa vertailimme maaperän mikrobistoa 4-vuotisessa viljelykierrossa (kevätvehnä, rypsi, ohra, herne) ja jatkuvassa kevätvehnän viljelyssä. Vertailussa olivat myös muokkausmenetelmät kyntö ja suorakylvö. Maaperämikrobiston koostumusta selvitettiin fosfolipidirasvahappojen (PLFA) ja neutraalilipidi-rasvahappojen (NLFA) analyysien avulla. MONIKASVI-hankkeessa selvitettiin arbuskelimykorritsojen esiintymistä myös muilla menetelmillä. SUCCESS-hankkeessa analysoitiin mikrobiston koostumusta molekyylibiologisilla menetelmillä, sekä selvitettiin mikrosienten esiintymistä oljessa. Peltomaan mikrobiston esiintymisessä oli suuria eroja kasvilajien välillä. Monivuotiset kasvit ylläpitivät runsaampaa mikrobistoa. Arbuskelimykorritsan esiintymiseen vaikutti ensisijaisesti kasvilajin ominaisuudet. Viljelykierrolla ja muokkausmenetelmällä voidaan edistää toivotunlaisen mikrobiston esiintymistä maassa.

scholarly journals Valor de uso medicinal de la flora empleada por el poblador de Victor Larco, Trujillo, La Libertad, Perú

2020 ◽  
Vol 7 (2) ◽  
pp. 67-77
Author(s):  
José Mostacero-León ◽  
◽  
Kevin Zavaleta Villacorta ◽  
Luis Taramona-Ruíz ◽  
Anthony De La Cruz Castillo ◽  
...  
Keyword(s):  
Solanum Tuberosum ◽  
Hordeum Vulgare ◽  
Linum Usitatissimum ◽  
Solanum Tuberosum L ◽  
Aloe Vera ◽  
Morinda Citrifolia ◽  
Citrus Limon ◽  
Cymbopogon Citratus ◽  
Hordeum Vulgare L ◽  
Linum Usitatissimum L

La expansión demográfica a nivel mundial, y en el Perú, particularmente trae consigo un sin número de problemas, destacando sobre ellos, los relacionados a la salud; siendo este, un pilar fundamental para el progreso y desarrollo de los pueblos; por ello, la presente investigación se avocó a determinar el valor de uso medicinal de la flora empleada por el poblador del distrito de Víctor Larco, Trujillo, La Libertad, Perú. Se aplicaron un total de 96 entrevistas semi - estructuradas a los pobladores del distrito en mención, a fin de obtener información respecto al nombre común, parte utilizada, tipo de preparación, modo de aplicación, usos medicinales, así como el índice de valor de uso (IVU). Paralelamente se colectó, secó, montó, etiquetó y determinó taxonómicamente los especímenes referidos por la población. Se reportan 50 especies de plantas de uso etnomedicinal en el distrito; distribuidas en 46 géneros y 30 familias, de las que destacan por su número de especies: Asteraceae (7), Lamiaceae (4), Fabaceae (3), Liliaceae (3) y Rutaceae (3). Se concluye que las especies más importantes empleadas en el tratamiento y/o cura de las enfermedades padecidas por el poblador del distrito de Victor Larco, según su Indice de Valor de Uso (IVU) son: Linum usitatissimum L. “linaza”, Cymbopogon citratus (DC.) Stapf “hierba luisa”, Citrus limon (L.) Osbeck “limón”, Aloe vera (L.) Burm.f. “sábila”, Solanum tuberosum L. “papa”, Hordeum vulgare L. “cebada” y Morinda citrifolia L. “noni”.

Uptake and Translocation of Diallate in Wheat, Barley, Flax, and Wild Oat

Weed Science ◽  
1968 ◽  
Vol 16 (3) ◽  
pp. 309-312 ◽  
Author(s):  
John D. Nalewaja
Keyword(s):  
Triticum Aestivum ◽  
Hordeum Vulgare ◽  
Linum Usitatissimum ◽  
Avena Fatua ◽  
Wild Oat ◽  
Per Se

Uptake and translocation of 14C label from S-2,3-dichloroallyl N,N-diisopropylthiolcarbamate (diallate) by roots and coleoptiles of wild oat (Avena fatua L.), wheat (Triticum aestivum L., var. Selkirk), barley (Hordeum vulgare L., var. Traill), and flax (Linum usitatissimum L., var. Bolley) were compared. The pattern of 14C label uptake and movement was similar in wild oat, barley, and wheat. However, translocation of the 14C label to the roots of wild oat was less than for barley. Although differential uptake and translocation per se did not appear to account for the selectivity of diallate for wild oat, some differences in translocation may have beep the result of metabolic breakdown products.

EFFECT OF SPRING SEEDLING RESIDUES ON THE AGRONOMIC PERFORMANCE OF SUBSEQUENT FLAX AND BARLEY CROPS SEEDED WITH AND WITHOUT PRIOR TILLAGE

1989 ◽  
Vol 69 (1) ◽  
pp. 151-159 ◽  
Author(s):  
G. H. GUBBELS ◽  
E. O. KENASCHUK
Keyword(s):  
Hordeum Vulgare ◽  
Linum Usitatissimum ◽  
Field Experiments ◽  
Growth And Yield ◽  
Plant Residues ◽  
Barley Seedling ◽  
Hordeum Vulgare L ◽  
Brassica Napus L ◽  
Toxic Compounds ◽  
Linum Usitatissimum L

Field experiments were conducted to determine the effect of spring seedling residues of canola (Brassica napus L. and B. campestris L.), barley (Hordeum vulgare L.), flax (Linum usitatissimum L.) and a weed mixture on the growth and yield of subsequent crops of flax and barley seeded after tillage of the seedling plots. Some treatments were also tested without tillage, the seedlings being killed with paraquat. The large quantities of spring seedling residues had variable effects on flax yields, resulting in increases in some years and decreases in others compared to seedling-free plots. Flax yields were generally reduced by canola, flax and weed seedling residues, and increased by barley seedling residue. Averaged over 6 yr, canola seedlings reduced flax yields by 2% and barley increased flax yields by 3% with conventional tillage. On the other hand, barley yields were reduced 7% by conola and 17% by barley seedling residues. Yields of flax and barley were higher without than with tillage of the seedlings prior to seeding. The results are discussed in relation to the effects of the seedling residues on soil crusting, toxic compounds in the residues and toxic compounds formed during decomposition of the residues.Key words: Flax, Linum usitatissimum L., barley, Hordeum vulgare L., plant residues, tillage systems

scholarly journals Effect of epibrassynolide on the flavonoids content in plant sprouts under stress caused by N-phosphonomethylglycine

2021 ◽  
Vol 66 (3) ◽  
pp. 277-281
Author(s):  
K. R. Kem ◽  
N. A. Laman
Keyword(s):  
Hordeum Vulgare ◽  
Linum Usitatissimum ◽  
Aerial Part ◽  
Spring Barley ◽  
Inhibitory Effect ◽  
Species Specificity ◽  
Chemical Stress ◽  
Fiber Flax

The effect of epibrassinolide (EBL) on the content of flavonoids in seedlings of fiber flax (Linum usitatissimum L.) and spring barley (Hordeum vulgare L.) under chemical stress caused by N-phosphonomethylglycine (glyphosate) was studied. The species specificity of the response of the seedlings to the introduction of EBL in a mixture with an inhibitory dose of glyphosate was noted. This specificity is expressed in the suppression of the inhibitory effect of glyphosate on the flavonoids' content in the tissues of fiber flax and the absence of changes in the level of the content of flavonoids in the roots and aerial part of spring barley seedlings.

scholarly journals Erikoiskasveilla voidaan vaikuttaa peltomaan mikrobiston monimuotoisuuteen

2006 ◽  
pp. 1
Author(s):  
Ansa Palojärvi ◽  
Saara Kaipainen ◽  
Sari Peura ◽  
Christian Eriksson
Keyword(s):  
Hordeum Vulgare ◽  
Linum Usitatissimum ◽  
Cannabis Sativa ◽  
Camelina Sativa ◽  
Phleum Pratense ◽  
Urtica Dioica ◽  
Fagopyrum Esculentum ◽  
Isatis Tinctoria ◽  
Carum Carvi

Juuret ja maaperän mikrobit elävät kiinteässä vuorovaikutussuhteessa. Kasvilajien tiedetäänkin vaikuttavan maaperän mikrobiston määrään ja laatuun suosimalla eri mikrobeja juuristossaan. Maaperän mikrobeilla on suuri merkitys maaperän keskeisissä prosesseissa, kuten ravinteiden kierrossa ja kasvitautien luontaisessa torjunnassa. Viljeltyjen kasvilajien määrä on vähentynyt huomattavasti ja viljely on yksipuolistunut, mikä on johtanut eloperäisen aineksen ja monimuotoisuuden vähenemiseen viljelymaissa. Kasvattamalla maaperän mikrobi-monimuotoisuutta nostetaan samalla hyödyllisten mikrobien todennäköisyyttä esiintyä maaperässä. Vaikka maamikrobien ja kasvin juuriston välisiä yhteyksiä on tutkittu melko aktiivisesti, on tutkimukset useimmiten tehty tavallisimmilla viljelykasveilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erikoiskasvien vaikutusta maaperän mikrobiyhteisöihin ja verrata erikoiskasvien vaikutusta kontrollikasvina toimineeseen ohraan. Tässä erikoiskasveilla tarkoitetaan kasveja, joita tällä hetkellä käytetään viljelykasveina melko vähän, mutta joilla on potentiaalia viljelykasveiksi.Esityksessä kerrotaan tuloksia kahdesta astiakokeesta. 1. astiakoe toteutettiin kesällä 2003. Kokeessa oli mukana kaksi yleisesti viljeltyä kasvia, ohra (Hordeum vulgare) ja timotei (Phleum pratense) sekä yhdeksän erikoiskasvia. Erikoiskasvit olivat kumina (Carum carvi), ruokohelpi (Phalaris arundinaceae), värimorsinko (Isatis tinctoria), kinua (Chenopodium quinea), öljyhamppu (Cannabis sativa), kitupellava (Camelina sativa), pellava (Linum usitatissimum), tattari (Fagopyrum esculentum) ja nokkonen (Urtica dioica). Kasvit kylvettiin/istutettiin hienoa hietaa sisältäviin astioihin toukokuussa 2003. Astioita pidettiin lasikattoisessa astiakoehallissa, jossa on verkkoseinät. Näytteet yksivuotisista kasveista otettiintuleentumisen aikaan ja monivuotisista kasveista elokuun lopussa. 2. astiakoe tehtiin kolmella eri maalla (savi, hietasavi, hieno hieta) kasvihuoneessa talvella 2004-05. Mukana olivat erikoiskasvit tattari ja kumina sekä kontrollikasvi ohra. Näytteet otettiin kukinnan aikaan (tattari, ohra) tai kuminalla ohran näytteenoton jälkeen. Jokaisesta ruukusta otettiin kaksi näytettä, löyhästi juuristoon sitoutuneesta maasta maanäyte ja juurten pinnalta ritsosfäärinäyte. Näytteistä analysoitiin mikrobibiomassa ja mikrobiyhteisön rakenne solukalvojen fosfolipidien rasvahappoanalyysin avulla. Suurimmalla osalla kasveista mikrobibiomassa oli suurempi ritsosfäärissä kuin maassa, ja lisäksi mikrobibiomassa oli juuristossa suurempi suurimmalla osalla erikoiskasveista kuin kontrollikasvilla ohralla. Ainoastaan tattarilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa juuristo- ja maanäytteiden välillä ja tattarilla oli ohraan verrattuna pienempi mikrobibiomassa juuristonäytteissä. Mikrobiyhteisön rakenne oli erilainen juuristo- ja maanäytteissä, lisäksi kasvilajilla oli merkitystä juuristo- ja maanäytteiden erojen suuruuteen. Kuminalla, värimorsingolla, kinualla ja öljyhampulla oli suurimmat erot juuristo- ja maanäytteiden välillä ja ohraan verrattuna. Eri maissa oli toisistaan poikkeavat mikrobiyhteisöt, mutta ritsosfäärimikrobiston koostumukseen kasvilaji vaikutti maata enemmän.Astiakokeiden tulosten perusteella voidaan olettaa, että tietyillä erikoiskasveilla voidaan muuttaa peltomaan mikrobiyhteisön suuruutta ja rakennetta. Viljelykasvien valinnalla voitaisiin siten ohjata maaperän mikrobiyhteisöä viljelyn kannalta suotuisaan suuntaan.

Ultrastructure of Plant Leaf Tissue Infected with Mite-Borne Viral-Like Pathogens

1970 ◽  
Vol 28 ◽  
pp. 178-179 ◽  
Author(s):  
O. E. Bradfute ◽  
R. E. Whitmoyer ◽  
L. R. Nault
Keyword(s):  
Triticum Aestivum ◽  
Zea Mays ◽  
Electron Microscope ◽  
Hordeum Vulgare ◽  
Microscope Study ◽  
Electron Microscope Study ◽  
Leaf Tissue ◽  
Leaf Ultrastructure ◽  
Double Membrane ◽  
Aceria Tulipae

A pathogen transmitted by the eriophyid mite, Aceria tulipae, infects a number of Gramineae producing symptoms similar to wheat spot mosaic virus (1). An electron microscope study of leaf ultrastructure from systemically infected Zea mays, Hordeum vulgare, and Triticum aestivum showed the presence of ovoid, double membrane bodies (0.1 - 0.2 microns) in the cytoplasm of parenchyma, phloem and epidermis cells (Fig. 1 ).

Ultrastructure and Senescence in an Achloroplastic Mutant of Hordeum vulgare L. cv. Dyan

1992 ◽  
Vol 50 (1) ◽  
pp. 844-845
Author(s):  
R.H.M. Cross ◽  
C.E.J. Botha ◽  
A.K. Cowan ◽  
B.J. Hartley
Keyword(s):  
Cell Wall ◽  
Hordeum Vulgare ◽  
Leaf Tissue ◽  
Ultrastructural Changes ◽  
Hordeum Vulgare L ◽  
Mesophyll Cells ◽  
Lethal Mutant ◽  
Cytoplasmic Matrix ◽  
Close Proximity ◽  
Pinocytotic Vesicles

Senescence is an ordered degenerative process leading to death of individual cells, organs and organisms. The detection of a conditional lethal mutant (achloroplastic) of Hordeum vulgare has enabled us to investigate ultrastructural changes occurring in leaf tissue during foliar senescence.Examination of the tonoplast structure in six and 14 day-old mutant tissue revealed a progressive degeneration and disappearance of the membrane, apparently starting by day six in the vicinity of the mitochondria associated with the degenerating proplastid (Fig. 1.) where neither of the plastid membrane leaflets is evident (arrows, Fig. 1.). At this stage there was evidence that the mitochondrial membranes were undergoing retrogressive changes, coupled with disorganization of cristae (Fig. 2.). Proplastids (P) lack definitive prolamellar bodies. The cytoplasmic matrix is largely agranular, with few endoplasmic reticulum (ER) cisternae or polyribosomal aggregates. Interestingly, large numbers of actively-budding dictysomes, associated with pinocytotic vesicles, were observed in close proximity to the plasmalemma of mesophyll cells (Fig. 3.). By day 14 however, mesophyll cells showed almost complete breakdown of subcellular organelle structure (Fig. 4.), and further evidence for the breakdown of the tonoplast. The final stage of senescence is characterized by the solubilization of the cell wall due to expression and activity of polygalacturonase and/or cellulose. The presence of dictyosomes with associated pinocytotic vesicles formed from the mature face, in close proximity to both the plasmalemma and the cell wall, would appear to support the model proposed by Christopherson for the secretion of cellulase. This pathway of synthesis is typical for secretory glycoproteins.

Differential accumulation of methyl jasmonate-induced mRNAs in response to abscisic acid and desiccation in barley (Hordeum vulgare)

1992 ◽  
Vol 86 (1) ◽  
pp. 49-56 ◽  
Author(s):  
Steffen Reinbothe ◽  
Christiane Reinbothe ◽  
Jorg Lehmann ◽  
Benno Parthier
Keyword(s):  
Abscisic Acid ◽  
Hordeum Vulgare ◽  
Methyl Jasmonate
Sign in / Sign up

Export Citation Format

Share Document