Proximity tourism: A thematic literature review

This literature review aims to build an understanding of the scope and amount of research published on the topic of proximity tourism within the tourism and hospitality literature. In addition to referring to a particular form of tourism that emphasises local destinations, short distances and lower-carbon modes of transportation, proximity tourism builds upon an idea of seeing our proximate, everyday surroundings anew. Despite the currency and relevance of the topic of proximity, the existing literature in tourism and leisure studies on proximity tourism is relevantly scarce. In addition, there is variance in the usage of concepts referring to proximity tourism. With these notions forming the motivation for our study, we conducted a systematic, thematic literature review of international research publications concerning the topic at hand. We identified a considerable potential in this emerging strand of research of proximity tourism to renegotiate tourism, its concepts and future(s). By re-examining the dichotomy between tourist and local; challenging the definition of tourism on the basis of distance as ‘nearness’ and ‘farness’ and; envisioning brave new tourism futures, the reviewed research literature of proximity tourism disrupts the very basic concepts of tourism. The existing literature of proximity (in) tourism is thus able to create space for new conceptualisations within tourism studies that make way for the plurality of tourism futures.

Lecturers’ perceptions of the Internationalization of the Curriculum in Finnish higher tourism education

The Internationalization of the Curriculum (IoC) has become a more important focus in higher tourism education in recent years. However, despite several studies, its key definitions and dominant conceptual frameworks have not been adopted by the tourism education literature. Therefore, this qualitative study extends the current understanding of IoC in higher tourism education from lecturers’ perspective by applying the key definitions and dominant conceptual frameworks from the IoC literature (Leask, 2001; 2009; 2011; 2013a; 2013b; 2015; Leask & Bridge, 2013). The study provides further insights into how IoC is perceived in action in the context of tourism education in a non-English speaking European country: Finland. The findings reveal that IoC in Finnish higher tourism education is still fragmented and based on ad hoc practices. Conversation should be initiated to develop shared understanding and to answer the questions about IoC at the institutional and degree program level. A number of suggestions are made for the program managers and lecturers to support them in evaluating the current state of IoC and help them to ensure the competitiveness of the degree programs.

Kulttuuriperintöyrittäjyys maaseudun voimavarana

Artikkelin aiheena on kulttuuriperintöyrittäjyys maaseutumatkailun kehittämisessä ja kulttuuriperintöprosesseissa. Olen kiinnostunut siitä, mikä saa yrittäjän lähtemään kulttuuriperintöyrittäjäksi, millaisia ominaispiirteitä maaseudun kulttuuriperintöyrittäjyyteen liittyy sekä millaista kulttuuriperintöä yrittäjät hyödyntävät ja millä tavoin. Lisäksi tarkastelen maaseudulla toimivien yrittäjien roolia kulttuuriperinnön välittäjinä ja ylläpitäjinä. Tutkin kulttuuriperintöyrittäjyyttä käyttämällä esimerkkinä pääasiassa matkailualalla toimivia pienyrittäjiä Merikarvialla. Tutkimusaineisto koostuu yrittäjien teemahaastatteluista ja osallistuvasta havainnoinnista, jotka toteutin vuonna 2020. Aineistoa olen analysoinut laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimukseni mukaan kulttuuriperintöyrittäjäksi ryhdytään monista eri syistä ja yrittäjien taustat ovat hyvin erilaisia. Kulttuuriset arvot ja kestävä kehitys ovat kuitenkin taloudellisten arvojen rinnalla kaikille yrittäjille tärkeitä toimintaa ohjaavia kriteereitä. Maaseudulla toimivat kulttuuriperintöyrittäjät hyödyntävät liiketoiminnassaan sekä paikallista kulttuuriperintöä että luontoa. Heillä on muiden paikallisten toimijoiden ohella tärkeä rooli paikallisidentiteetin, paikan imagon ja maaseutumatkailun kehittämisessä. Lisäksi kulttuuriperintöä jalostavat yrittäjät toimivat muiden kulttuuriperintötoimijoiden rinnalla kulttuuriperinnön välittäjinä ja ylläpitäjinä. Jalostamalla perintöä eläväksi ja tuottamalla elämyksiä yrittäjät ylläpitävät ihmisten kiinnostusta kulttuuriperintöön ja luontoon.