Network Level Science, Social-Ecological Research and the LTER Planning Process

2021 ◽  
pp. 403-421
Author(s):  
Scott L. Collins
Keyword(s):  
Planning Process ◽  
Ecological Research ◽  
Social Ecological

scholarly journals Continuous integration in urban social-ecological systems science needs to allow for spacing co-existence

AMBIO ◽  
2021 ◽  
Author(s):  
Dagmar Haase
Keyword(s):  
Urban Sustainability ◽  
Ecological Systems ◽  
Urban Systems ◽  
Systems Science ◽  
Ecological Research ◽  
Mutual Relationship ◽  
Continuous Integration ◽  
Social Ecological Systems ◽  
Social Ecological ◽  
Interdisciplinary Journal

AbstractUrbanization brings benefits and burdens to both humans and nature. Cities are key systems for integrated social-ecological research and the interdisciplinary journal of Ambio has published ground-breaking contributions in this field. This reflection piece identifies and discusses integration of the human and natural spheres in urban social-ecological research using the following foundational papers as important milestones: Folke et al. (1997), Ernstson et al. (2010) and Andersson et al. (2014). These papers each take unique approaches that aim to uncover core properties—processes, structures, and actors—of urban systems and set them into mutual relationship. This piece will end with a forward-looking vision for the coming 50 years of urban sustainability and resilience study in Ambio.

scholarly journals The importance of long‐term social‐ecological research for the future of restoration ecology

2019 ◽  
Vol 27 (5) ◽  
pp. 929-933 ◽  
Author(s):  
Henry B. M. Wells ◽  
Andrew J. Dougill ◽  
Lindsay C. Stringer
Keyword(s):  
Restoration Ecology ◽  
Ecological Research ◽  
Social Ecological ◽  
The Future

Social-ecological research in urban natural areas: an emergent process for integration

2018 ◽  
Vol 22 (1) ◽  
pp. 77-90 ◽  
Author(s):  
Michelle L. Johnson ◽  
D. S. Novem Auyeung ◽  
Nancy F. Sonti ◽  
Clara C. Pregitzer ◽  
Heather L. McMillen ◽  
...  
Keyword(s):  
Ecological Research ◽  
Natural Areas ◽  
Social Ecological

Long-Term Ecological Research and Evolving Frameworks of Disturbance Ecology

BioScience ◽  
2020 ◽  
Vol 70 (2) ◽  
pp. 141-156 ◽  
Author(s):  
Evelyn E Gaiser ◽  
David M Bell ◽  
Max C N Castorani ◽  
Daniel L Childers ◽  
Peter M Groffman ◽  
...  
Keyword(s):  
Environmental Changes ◽  
Global Environmental Change ◽  
Disturbance Ecology ◽  
Ecological Systems ◽  
Environmental Drivers ◽  
Global Changes ◽  
Ecological Research ◽  
Social Ecological ◽  
Long Term Ecological Research

Abstract Detecting and understanding disturbance is a challenge in ecology that has grown more critical with global environmental change and the emergence of research on social–ecological systems. We identify three areas of research need: developing a flexible framework that incorporates feedback loops between social and ecological systems, anticipating whether a disturbance will change vulnerability to other environmental drivers, and incorporating changes in system sensitivity to disturbance in the face of global changes in environmental drivers. In the present article, we review how discoveries from the US Long Term Ecological Research (LTER) Network have influenced theoretical paradigms in disturbance ecology, and we refine a framework for describing social–ecological disturbance that addresses these three challenges. By operationalizing this framework for seven LTER sites spanning distinct biomes, we show how disturbance can maintain or alter ecosystem state, drive spatial patterns at landscape scales, influence social–ecological interactions, and cause divergent outcomes depending on other environmental changes.

Practices in Social Ecological Research

2020 ◽  
Author(s):  
Andrea Rawluk ◽  
Ruth Beilin ◽  
Helena Bender ◽  
Rebecca Ford
Keyword(s):  
Ecological Research ◽  
Social Ecological

scholarly journals Análisis y caracterización geoespacial del modelo de cinturón verde en Vitoria-Gasteiz: Cambio, complejidad y oportunidad en el borde urbano (1993-2018) = Geospatial characterization and analysis of the green belt model in Vitoria-Gasteiz: Change, complexity and opportunity in the urban boundary (1993-2018)

2020 ◽  
pp. 119
Author(s):  
Rebeca Dios Lema
Keyword(s):  
Planning Process ◽  
Basque Country ◽  
Ecological Planning ◽  
Reference Case ◽  
New Approach ◽  
Green Belt ◽  
Planning Policy ◽  
Social Ecological ◽  
Pais Vasco

ResumenEste artículo toma el modelo de cinturón verde en Vitoria-Gasteiz (País Vasco, España) como un caso de estudio referente en planificación socio-ecológica. Más conocido como Anillo Verde, se analiza aquí con el objeto de contribuir a la revisión crítica de esta figura de planificación e informar su reinvención actual. El artículo presenta una síntesis de los trabajos de análisis y caracterización realizados a partir de la documentación vectorial y cartográfica generada en los primeros veinticinco años de este caso de estudio (1993-2018). Las distintas lecturas que se superponen en su evolución e implementación en el borde urbano, proporcionan los siguientes resultados: (i) muestran aspectos clave tanto en términos de proceso y estrategia, como de diseño y gestión; (ii) plantean la necesidad de una nueva mirada al proceso de planificación como un ensamblaje socio-ecológico complejo que trasciende la rigidez del planeamiento urbano convencional, y (iii) evidencian la necesidad de nuevos planteamientos, mecanismos y figuras que permitan avanzar hacia una integración sistémica entre ciudad y naturaleza.AbstractThis paper uses the green belt model in Vitoria-Gasteiz (Basque Country, Spain) as reference case study in socio-ecological planning. The analyses of this better known as “Anillo Verde”, aims to contribute to the critical review of this planning policy and to inform its reinvention. This paper presents a synthesis of the characterization and analysis based on the vector and cartographic documentation generated over the first twenty-five years of this case study (1993-2018). The various methods that overlap in its evolution and implementation on the urban boundary, deliver the following results: (i) They show key lessons in terms of process and strategy, and in terms of design and management; (ii) they uncover the need for a new approach towards the planning process, as a complex social-ecological assemblage that transcends the rigidity of conventional urban planning, and (iii) they demonstrate the need for new mechanisms and policies that allow progress towards a systemic integration between city and nature.

scholarly journals Lepsämänjoki LTSER: pitkäaikaisen sosioekologisen maatalousekosysteemitutkimuksen verkosto

2008 ◽  
pp. 1-3
Author(s):  
Juha Helenius ◽  
Irina Herzon ◽  
Reija Hietala ◽  
Maohua Ma ◽  
Sanna Tarmi ◽  
...  
Keyword(s):  
Ecological Research ◽  
Social Ecological ◽  
Research Platform

Lepsämänjoki LTSER (long term social ecological research platform) kuuluu kahdeksan muun erilaisiaekosysteemityyppejä edustavan verkoston kanssa vuonna 2007 perustettuun Suomen LTSER- konsortioon(FinLTSER:http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=257172&lan=FI). FinLTSERpuolestaan onsamana vuonna hyväksytty kv. ILTER -verkostoonjäseneksi (http://www.ilternet.edu/). LTSER toiminnanperusajatus on luoda ja ylläpitää ekosysteemitutkimuksen infrastruktuureja, joissa pitkäaikainen ja seuranta-aineistoihinperustuva tutkimus kohdistuu ns. ydinalueelle. Tällainen ydinalue on maantieteellisesti määriteltyekosysteemialue, jossa verkoston tutkimusryhmät tuottavat pitkäaikaista, julkista ja hyvin dokumentoituaseurantajatutkimustietoa sosioekologisistaekosysteemin tilaan ja muutokseen sekä muutosta ohjaaviinvoimiin liittyvistä muuttujista. LTSER- verkoston tulisi mahdollistaa monitieteinen ja tieteidenvälinen sosioekologinentutkimus, ja sen tulisi tuottaa laadukasta tutkimusdataa kv. tutkimusyhteisön käyttöön.Lepsämänjoki LTSER on keskeisten maatalousekosysteemien tilasta ja muutoksesta kiinnostuneidentutkimuslaitosten ja –ryhmien verkosto. Se on avoin yhteenliittymä, joka pyrkii kehittämään julkista jayleishyödyllistä yhteistyötä ja infrastruktuuria maatalousympäristön monitieteiseen tutkimukseen. Verkostonydinalue on Lepsämänjoen maataloudellinen valuma-alue,joka suurimmaksi osaksi kuuluu UusimaalaisenNurmijärven kunnan alueeseen noin 30 km Helsingistä luoteeseen (60° 23' 60°28' N, 24° 31' 24°43' E).Se on topografialtaan laakea 213 km² suuruinen alue, jossa harjoitetaan Etelä-Suomensavikoille ominaistapeltoviljelyvaltaista maataloutta. Alueen pohjoisosassa on useita vihannesviljelyyn keskittyneitä tiloja. Alueon kaupungin läheistä maaseutua, jolle muualla työskentelevien haja-asutusleviää, ja jonka eteläosassasijaitseva Klaukkalan taajama on kasvussa.Lepsämänjoen valuma-alueeltaon parhaimmillaan jo vuosikymmenten ajalta biofysikaalisiinympäristömuuttujiin liittyviä tutkimusaineistoja: jokiveden laatu, maatalouden ravinne- jakiintoaineskuormitus, maataloudellinen maankäyttö, maatalouden ravinnetaseet, maalajit ja topografia, alue-ekologinenmonimuotoisuus, putkilokasvien, perhosten ja peltolintujen lajimonimuotoisuus. Verkoston eritutkimusryhmät ovat toisistaan riippumatta koonneet em. aineistoja eri seurannoissa ja tutkimus- jakehityshankkeissa.Lepsämänjoki LTSER-verkostontavoite on LTSER-konseptinmukaisesti verkostoitumisen avullakehittää tutkimuksen infrastruktuuria, parantaa seuranta-aineistojensaatavuutta ja laatua sekä edistääekologisen, ympäristöjayhteiskunnallisen tutkimuksen integraatiota. Tiedustelut voi osoittaa verkostonkoordinaattorille ([email protected]).

Sign in / Sign up

Export Citation Format

Share Document