”Vad ska man göra när folk är offline?”
Artikkelissa tarkastellaan teknologiavälitteisen kommunikaation muotoja ja merkityksiä Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin nuortenromaanisarjassa Zoo! (2017–2019). Kirjasarjan kerronta rakentuu henkilökertoja Atlaksen sähköpostiviesteistä ystävälleen Elliottille, mutta sosiaalinen media on keskeisesti läsnä kertomuksen kokonaisuudessa sekä tarinamaailman sisäisenä että kerronnallisena elementtinä. Viestintämuotojen funktioita pohditaan yhtäältä lajiteoreettisesta, toisaalta henkilöhahmojen välisen dynamiikan rakentumisen näkökulmasta. Aluksi eritellään kirjasarjan lajityypillisiä piirteitä kirje- ja sähköpostiromaanin viitekehyksessä ja hahmotellaan sähköpostiromaanin ominaislaatua kirjeromaanin perinteenjatkajana sosiaalisen median aikakaudella. Tämän jälkeen tarkastellaan miten erilaiset sosiaalisesta mediasta kumpuavat vaikenemisen, vastaamattomuuden ja kohtaamattomuuden muodot vaikuttavat henkilökertojan ihmissuhteisiin aktuaalissa tarinamaailmassa. Ilmiötä jäsennetään sosiaalisen median aikakaudella yleistyneen paitsi jäämisen pelon (fear of missing out, FoMO) sekä kyberostrakismin ja kyberstalkkauksen käsitteiden avulla. Kyberostrakismilla viitataan paitsi eristämiseen, myös vastaamattomuuteen ja blokkaamiseen sosiaalisen median alustoilla, kyberstalkkaamisella puolestaan pakonomaiseen tietyn käyttäjän sosiaalisen median sisällön seuraamiseen sekä siihen, millaisia tunteita ja reaktioita se sisällön tuottajassa herättää. Artikkelissa osoitetaan, että vuorovaikutuksen välineellisyyttä alleviivaavina ja tematisoivina elementteinä sähköposti ja sosiaalinen media ovat merkittävä osa henkilöhahmojen välisten suhteiden sekä juonen rakentumista. Sosiaalinen media on enemmän kuin pelkkä väline vuorovaikutussuhteiden ylläpitoon: sosiaalisella medialla on merkittävä rooli henkilökertojan määrittäessä ja muodostaessa ihmissuhteitaan ja käsityksiään muista henkilöhahmoista myös aktuaalissa tarinamaailmassa. Vastaavasti sähköposti ei ole vain kertojan 1990-luvun jäänteeksi luonnehtima viestintämuoto, vaan keino pyrkiä irtautumaan sosiaalisen median impulsiivisuudesta ja ylittämään välimatkat, joita ei muutoin voi ylittää.
