The effect of cooking methods on the mineral content of quinoa (Chenopodium quinoa), amaranth (Amaranthus sp.) and buckwheat (Fagopyrum esculentum)

2016 ◽  
Vol 49 ◽  
pp. 57-64 ◽  
Author(s):  
Carla Mota ◽  
Ana Cláudia Nascimento ◽  
Mariana Santos ◽  
Inês Delgado ◽  
Inês Coelho ◽  
...  
Author(s):  
Ansa Palojärvi ◽  
Mauritz Vestberg ◽  
Timo Sipilä ◽  
Pauliina Lankinen ◽  
Kim Yrjälä ◽  
...  

Tavoiteltaessa “vihreämpää maataloutta” peltomaan mikrobiston toiminnan merkitys korostuu entisestään. Maaperämikrobisto vastaa kasvintähteiden hajotuksesta ja eloperäisessä muodossa olevien ravinteiden vapauttamisesta satokasvien käyttöön. Mykorritsasienet voivat kasvin kanssa muodostuvan ns. sienijuuren avulla tehostaa kasvien fosforin saantia ja suojata kasvia stressitekijöiltä (mm. kuivuus, kasvitaudit). Monimuotoisen mikrobiston on todettu parantavan maaperän luontaista tautisuppressiivisuutta (kasvitautimikrobien kasvun tukahduttaminen). Mikrobisto on runsainta kasvin juuristossa ja sen välittömässä läheisyydessä (”ritsosfääriefekti”). Kasvi luovuttaa yhteyttämistuotteitaan juurieritteiden muodossa ja muokkaa maaperän olosuhteita mikrobeille suotuisiksi. Monivuotisilla kasveilla juuriston koko suhteessa maan yläpuoliseen biomassaan on suurempi kuin yksivuotisilla kasveilla. Monivuotisilla kasveilla juuristo kasvaa koko kasvukauden, kun se yksivuotisilla on laajimmillaan tuleentumisen aikoihin. Kasvilajeilla on kuitenkin suuria eroja juuriston koossa ja juurieritteissä, ja vain osa lajeista kykenee muodostamaan sienijuuren mykorritsasienten kanssa. Tutkimustemme tavoitteena oli selvittää, voidaanko peltomaan mikrobistoon vaikuttaa viljelykierron ja kasvilajivalikoiman avulla. Esitykseen kootaan tuloksia kahdesta tutkimuksesta, jotka molemmat on toteutettu MTT Jokioisilla. MONIKASVI-hankkeen 3-vuotisessa kenttäkokeessa keskityimme juuriston ja sen ympäröivän maan mikrobistoon. Kokeessa oli mukana viisi yksivuotista (ohra (Hordeum vulgare), kinua (Chenopodium quinoa), camelina (Camelina sativa), pellava (Linum usitatissimum) ja tattari (Fagopyrum esculentum)) ja viisi monivuotista (timotei (Phleum pratense), kumina (Carum carvi), ruokohelpi (Phalaris arundinacea), värimorsinko (Isatis tinctoria), nokkonen (Urtica dioica)) viljelykasvia. SUCCESS-hankkeessa vertailimme maaperän mikrobistoa 4-vuotisessa viljelykierrossa (kevätvehnä, rypsi, ohra, herne) ja jatkuvassa kevätvehnän viljelyssä. Vertailussa olivat myös muokkausmenetelmät kyntö ja suorakylvö. Maaperämikrobiston koostumusta selvitettiin fosfolipidirasvahappojen (PLFA) ja neutraalilipidi-rasvahappojen (NLFA) analyysien avulla. MONIKASVI-hankkeessa selvitettiin arbuskelimykorritsojen esiintymistä myös muilla menetelmillä. SUCCESS-hankkeessa analysoitiin mikrobiston koostumusta molekyylibiologisilla menetelmillä, sekä selvitettiin mikrosienten esiintymistä oljessa. Peltomaan mikrobiston esiintymisessä oli suuria eroja kasvilajien välillä. Monivuotiset kasvit ylläpitivät runsaampaa mikrobistoa. Arbuskelimykorritsan esiintymiseen vaikutti ensisijaisesti kasvilajin ominaisuudet. Viljelykierrolla ja muokkausmenetelmällä voidaan edistää toivotunlaisen mikrobiston esiintymistä maassa.


2017 ◽  
Vol 64 ◽  
pp. 181-187 ◽  
Author(s):  
Carla Motta ◽  
Inês Delgado ◽  
Ana Sofia Matos ◽  
Gerard Bryan Gonzales ◽  
Duarte Torres ◽  
...  

Author(s):  
Gheorghe Valentin GORAN ◽  
Liliana TUDOREANU ◽  
Elena BADOI ◽  
Emanuela BADEA ◽  
Victor CRIVINEANU

This study goal was to evaluate the effects of 3 different cooking methods (boiling, roasting, and microwaving) on mineral concentrations of shrimps from the Bucharest market. Mineral content in shrimp samples was evaluated by ICP-OES, and relative humidity was assessed by thermogravimetry. Cooking method insignificantly influenced the level of Fe. Ca and K levels were higher in cooked samples compared to raw shrimps, independent of cooking method. Essential (Cu, Se, and Zn), and non-essential and toxic (Al, Cd, Ni, and Pb) elements levels were significantly increased in boiled shrimps, compared to raw and the other 2 types of cooked samples. Generally, after cooking the lowest values of essential trace elements concentration was registered in roasted samples. The highest percentage of water loss was found in boiled samples. In general, thermal preparation increased mineral concentrations in cooked samples compared to raw shrimps.


Planta Medica ◽  
2012 ◽  
Vol 78 (11) ◽  
Author(s):  
D Orcic ◽  
E Svirčev ◽  
N Mimica-Dukic ◽  
I Beara ◽  
K Balog ◽  
...  

Planta Medica ◽  
2007 ◽  
Vol 73 (09) ◽  
Author(s):  
D Janež ◽  
D Kantar ◽  
H Prosen ◽  
S Kreft

Sign in / Sign up

Export Citation Format

Share Document