Estimation of residual energy intake and its genetic background during the growing period in pigs

2014 ◽  
Vol 168 ◽  
pp. 17-25 ◽  
Author(s):  
M. Shirali ◽  
A. Doeschl-Wilson ◽  
C. Duthie ◽  
P.W. Knap ◽  
E. Kanis ◽  
...  
Keyword(s):  
Energy Intake ◽  
Genetic Background ◽  
Residual Energy ◽  
Growing Period ◽  
Residual Energy Intake

scholarly journals Isolating the cow-specific part of residual energy intake in lactating dairy cows using random regressions

animal ◽  
2018 ◽  
Vol 12 (7) ◽  
pp. 1396-1404 ◽  
Author(s):  
A. Fischer ◽  
N.C. Friggens ◽  
D.P. Berry ◽  
P. Faverdin
Keyword(s):  
Dairy Cows ◽  
Energy Intake ◽  
Residual Energy ◽  
Lactating Dairy Cows ◽  
Specific Part ◽  
Residual Energy Intake

Statistical properties of proportional residual energy intake as a new measure of energetic efficiency

2017 ◽  
Vol 84 (3) ◽  
pp. 248-253
Author(s):  
Pouya Zamani
Keyword(s):  
Energy Efficiency ◽  
Energy Intake ◽  
Residual Energy ◽  
Energetic Efficiency ◽  
Net Energy ◽  
Production Traits ◽  
Feed Conversion ◽  
Gross Energy ◽  
Net Energy Intake ◽  
Residual Energy Intake

Traditional ratio measures of efficiency, including feed conversion ratio (FCR), gross milk efficiency (GME), gross energy efficiency (GEE) and net energy efficiency (NEE) may have some statistical problems including high correlations with milk yield. Residual energy intake (REI) or residual feed intake (RFI) is another criterion, proposed to overcome the problems attributed to the traditional ratio criteria, but it does not account for production or intake levels. For example, the same REI value could be considerable for low producing and negligible for high producing cows. The aim of this study was to propose a new measure of efficiency to overcome the problems attributed to the previous criteria. A total of 1478 monthly records of 268 lactating Holstein cows were used for this study. In addition to FCR, GME, GEE, NEE and REI, a new criterion called proportional residual energy intake (PREI) was calculated as REI to net energy intake ratio and defined as proportion of net energy intake lost as REI. The PREI had an average of −0·02 and range of −0·36 to 0·27, meaning that the least efficient cow lost 0·27 of her net energy intake as REI, while the most efficient animal saved 0·36 of her net energy intake as less REI. Traditional ratio criteria (FCR, GME, GEE and NEE) had high correlations with milk and fat corrected milk yields (absolute values from 0·469 to 0·816), while the REI and PREI had low correlations (0·000 to 0·069) with milk production. The results showed that the traditional ratio criteria (FCR, GME, GEE and NEE) are highly influenced by production traits, while the REI and PREI are independent of production level. Moreover, the PREI adjusts the REI magnitude for intake level. It seems that the PREI could be considered as a worthwhile measure of efficiency for future studies.

scholarly journals Eläinten välinen vaihtelu rehun hyväksikäytössä ayrshire ensikoilla

2012 ◽  
pp. 1-7
Author(s):  
Mäntysaari Päivi ◽  
Anna-Elisa Liinamo ◽  
Esa Mäntysaari
Keyword(s):  
Energy Intake ◽  
Residual Energy ◽  
Residual Energy Intake

Rehukustannus muodostaa suuren osan maidontuotannon kustannuksista, siksi lehmien rehun hyväksikäytöllä on ratkaiseva vaikutus maidontuotannon kannattavuuteen. Myös ympäristön näkökulmasta on lehmien rehun hyväksikäytöllä merkitystä, koska sillä on vahva yhteys ravinne- ja kasvihuonekaasujen päästöihin. Lehmien rehun hyväksikäyttöä ja siinä esiintyvää fenotyyppistä vaihtelua tarkasteltiin Rehtijärven ASMO-karjasta vuosina 2006 - 2009 kerätyn aineiston pohjalta. Aineisto käsitti kaikkiaan 145 ayrshire ensikkoa, joilta oli 3752 viikkohavaintoa. Ensikoilta mitattiin tuotos-. syönti-, paino- ja kuntotiedot poikimisesta laktaatioviikolle 30 asti. Kaikkia eläimiä ruokittiin yhtenevästi. Lehmät saivat vapaasti seosrehua, joka koostui ensimmäisen sadon nurmisäilörehusta sekä kotoisesta väkirehusta. Rehun hyväksikäyttömittareina käytettiin tuotosta syötyä energiayksikköä kohti (=EKM/ME) sekä ns. energianmuuntoyhtälön residuaalia (Residual Energy Intake, REI). REI laskettiin vähentämällä syödystä energiasta maidontuotantoon ja ylläpitoon tarvittava energia sekä painonmuutoksen energian tarve tai saanti joko energiatarvesuositusten mukaan laskettuna (=REI1) tai regressiomallilla itse aineistosta laskettuna (=REI2). Lehmien sisäinen ja välinen vaihtelu rehun hyväksikäytössä estimoitiin käyttäen SAS Mixed-mallia. Eläinten välisiä fenotyyppisiä eroja pyrittiin kuvaamaan myös luokitteluin. Rehun hyväksikäyttömittareiden yhteyksiä lehmien tuotos-, syönti- ja painotekijöihin kartoitettiin. Aineiston lehmien lypsivät keskimäärin 28,8 kg EKM päivässä ja söivät 18,7 kg kuiva-ainetta, mikä vastasi 218,6 ME MJ/pv. Keskielopaino oli suurimmalla lehmällä 752 kg ja pienimmällä 443 kg, keskimääräinen paino aineiston lehmillä oli 586 kg. Keskimääräiset rehun hyväksikäyttöarvot olivat 0,133 (SD=0,02) EKM kg/ME MJ, 3,2 (SD= 23,3) ME MJ/pv (REI1) ja 0.00 (SD=20,5) ME MJ /pv (REI2). Lasketuissa viikoittaisissa rehun hyväksikäyttöarvoissa havaittiin vaihtelua lypsykauden vaiheen mukaan. Lypsykauden vaiheen vaikutus näkyy selvimmin EKM/ME-arvoissa, mikä on ymmärrettävää. sillä ko. mittarissa ei pystytä erottamaan elopainon muutoksen vaikutuksia. Vaihtelu REI-arvoissa voi viitata siihen, että energian hyväksikäytössä olisi vaihtelua lypsykauden eri vaiheissa, osittain tämä kuitenkin lienee seurausta vaikeudesta arvioida painonmuutosta lypsykauden ensimmäisinä viikkoina. Aineiston perusteella todettiin lehmien välillä olevan fenotyyppistä vaihtelua rehun hyväksikäytössä. Eläimen osuus kokonaisvaihtelusta oli 35% (REI1), 30% (REI2) ja 50% (EKM/ME). Kun arviointiperusteena oli EKM-tuotos energiansaanti yksikköä kohti, oli hyväksikäytön paraneminen liitoksissa paitsi alhaisempaan syöntiin (r=-0,51) ja korkeampaan tuotokseen (r=0,58) niin myös lisääntyneeseen painonpudotukseen (r=-0,50). Arvioitaessa hyväksikäyttöä REI:llä oli parempi hyväksikäyttö liitoksissa alhaisempaan syöntiin (REI1: r=0.60; REI2: r=0.74), mutta ei elopainonmuutokseen (REI1: r=0.13; REI2: r=0.00).

scholarly journals Lypsylehmien muuntokelpoisen energian saannin mallinnus rehuhyötysuhdeominaisuuksien kehittämistä varten

2016 ◽  
pp. 1-7
Author(s):  
Terhi Mehtiö ◽  
Enyew Negussie ◽  
Päivi Mäntysaari ◽  
Esa Mäntysaari ◽  
Martin Lidauer
Keyword(s):  
Energy Intake ◽  
Residual Energy ◽  
Metabolisable Energy ◽  
Residual Energy Intake

Maidontuotanto, ylläpito ja kasvu ovat tärkeimmät tekijät, joihin lypsylehmät käyttävät energiaa ensimmäisen lypsykauden aikana. Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että eläinten välillä on perinnöllisiä eroja siinä miten ne jakavat energian saantia näihin eri tekijöihin – osa lehmistä käyttää enemmän energiaa maidon tuotantoon ja osa taas enemmän painon lisäämiseen tai ylläpitoon. Geneettistä vaihtelua eri rehuhyötysuhdeominaisuuksissa on tutkittu paljon. Eniten tutkittuja ominaisuuksia ovat kuiva-aineen syönti, jäännösrehun- tai energiankulutus ja erilaiset suhdeominaisuudet, jotka yleensä määritetään panosten suhteena tuotokseen. Kaikissa näissä ominaisuuksissa on kuitenkin omat ongelmansa, eivätkä ne kerro mihin eläin todella käyttää energiaansa. Tässä tutkimuksessa pyrimme jakamaan muuntokelpoisen energian saannin perinnöllisen vaihtelun sen komponentteihin eli energiakorjattuun maitoon, metaboliseen painoon (ylläpito) ja painonmuutokseen. Tutkimusaineistossa on 473 pohjoismaisen punaisen rodun ensikkoa, jotka ovat olleet mukana vuosina 1998-2014 Luken Rehtijärven ja Minkiön tutkimusnavetoiden ruokintakokeissa. Näiltä eläimiltä on mitattu syönti, paino ja maitomäärä ja tässä tutkimuksessa aineistosta käytettiin havaintoja lypsykauden viikolta 2 viikolle 40 asti. Kokonaisuudessaan analyyseissä hyödynnettiin 12802 havaintoa, jotka olivat päivittäisten havaintojen viikkokeskiarvoja. Ensimmäinen malli oli toistuvuuseläinmalli, jossa vastemuuttujana käytettiin energianmuuntoyhtälön residuaalia (residual energy intake, REI). Toinen malli oli niin sanottu korjattu energian saanti, joka on myös toistuvuuseläinmalli, mutta vastemuuttujana käytettiin muuntokelpoisen energia saantia (metabolisable energy intake, MEI) ja regressioyhtälö sisälsi energiakorjatun maidon, painon sekä painon muutoksen. Kolmas malli oli muuten edellisen kaltainen, mutta lisäksi geneettinen ja pysyvän ympäristötekijän varianssi jaettiin eläintekijälle yleensä ja energiakorjatulle maidolle. Kaikki näillä malleilla saadut periytymisasteet olivat kohtalaisia – ensimmäisellä 0,26, toisella 0,32 ja kolmannella 0,24. Varianssikomponenttien estimointi on vaikeutunut, kun malliin lisätään painon tai painonmuutoksen komponentit, joten muuntokelpoisen energian saannin mallinnus vaatii vielä parantelua

Relationship between residual energy intake and the behaviour of growing pigs from three genetic lines

2007 ◽  
Vol 111 (1-2) ◽  
pp. 104-113 ◽  
Author(s):  
E. Lepron ◽  
R. Bergeron ◽  
S. Robert ◽  
L. Faucitano ◽  
J.F. Bernier ◽  
...  
Keyword(s):  
Energy Intake ◽  
Residual Energy ◽  
Growing Pigs ◽  
Residual Energy Intake
Sign in / Sign up

Export Citation Format

Share Document