Todellinen elämä: Bergson ja koettu luonto
Bergsonin elämänfilosofia liittyy laajaan suuntaukseen, joka syntyi biologian mullistuksien myötä 1800-luvun loppupuolella (Friedrich Nietzsche, Wilhelm Dilthey, Menyhert Palágyi, Ludwig Klages, Max Scheler, Georg Simmel, William James...). Sikäli kuin naturalismi tulkitaan tämän päivän keskustelussa usein yksipuolisesti materialismiksi, elämänfilosofia voi antaa toisen kiinnostavan näkökulman ihmisen asemaan luonnossa. Suuntaus on tässä suhteessa vahvasti vaikuttanut fenomenologisiin teorioihin subjektin ruumiillisuudesta ja yleensäkin embodiment-käsitteeseen. Artikkelin tarkoitus on valaista filosofisen psykologian ja luonnonfilosofian suhdetta Bergsonin tuotannossa, temaattisesti syventää tätä suhdetta sekä historiallisesti ja ontologisesti taustoittaa Bergsonin filosofiaa, muun muassa suhteessa hänen edeltäjänsä Félix Ravaissonin aristotelismiin.